Sanataidekoulun, käsityökoulun ja lasten taidekoulun oppilaat loivat yhdessä vuorovaikutteisen taideteoksen äänestä.
Miltä näyttävät äänet kuten naks, kriik, klops, hiihuu tai tömps ut? Sitä ovat Hanttiksen käsityökoulun ja Picturan taidekoulun lapset saneet miettiä kevään aikana. Tulos on nyt nähtävillä Paraisten kirjastossa vuorovaikutteisen, 20 puunpalasta koostuvan taideteoksen muodossa. Puunpalat esittävät eri ääniä ja niitä voi siirtää ja muuntaa kertomuksiin.
Tämä kaikki alkoi siitä, että haluttiin tehdä yhteistyötä Paraisten eri taidekoulujen välillä; Sydkustens ordkonstskolan, käsityökoulu Hanttiksen ja Picturan lasten taidekoulun. Projekti on osa VårKultur 2015:tä, jonka teemana on Taidetta Taiteillen. Stella Tiisala, joka on sekä Hanttiksen että lasten taidekoulun opettaja, keksi ajatuksen, että projektin lähtökohtana olisi ääni, koska ääni ei ole sidottu mihinkään kieleen. Oppilaat ovat sekä suomen- että ruotsinkielisiä, molemmat kieliryhmät voivat yhtä hyvin pohtia, miltä esimerkiksi äänet krää tai shypp näyttävät.
Ensiksi tehtävä meni Sydkustens ordkonstskolan lapsille. He miettivät eri ääniä ja kirjoittivat sadun, johon äänet sisältyivät. Satu sai nimekseen Ovi kummitustaloon.
– Siitä tuli aika synkkä satu. Näin käy helposti, kun miettii ääniä – on ovia, jotka narisevat ja raskai-ta askelia. Meillä ei ollut mitään rajoituksia, lapset saivat antaa mielikuvituksen liikkua vapaasti, kertoo Paola Fraboni, joka johtaa sanataidekoulua.
Äänilista meni sitten Hanttiksen oppilaille, jotka saivat tehtäväkseen antaa äänelle muodon.
– Se oli kyllä oppilaille vaikeaa aluksi, mutta he löysivät hyvän tavan visualisoida ääniä. Esimerkiksi tunk-ääni kuvattiin kaatuvan puun ääneksi, Tiisala kertoo.
Puupalikat, jotka esittävät ääniä, lähetettiin sitten taidekoulun lapsille, jotka saivat päättää, mikä väri äänellä olisi ja kuinka se kirjoitettaisiin palikkaan.
– Se oli lapsille hyvä kokemus siitä, että tekee vain osan taideteoksesta ja sitten antaa sen eteenpäin muille. Se on jotain aivan muuta kuin mitä tavallisesti teemme taidekouluissa,Tiisala sanoo.
Marina Saanila, suomennos Tarja-Liisa Mäkelä
