Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus. Sote-uudistuksen sekä maakuntauudistuksen lykkääntyminen ei yllättänyt perustuslakituntijoita. Kesäkuun lopulla eduskunnan perustuslakivaliokunta otti kantaa sote-uudistukseen. He kritisoivat muutamia keskeisiä kohtia ja peräänkuuluttivat korjauksia: sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapaus on ongelmallinen perustuslaillisesta näkökulmasta.
Kunnat tulevat myös jatkossa vastaamaan kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä.
Toinen keskeinen ongelma on julkisten palveluiden yhtiöittämispakko, joka on ristiriidassa perustuslain kanssa. Aikataulu on liian tiukka. Lisäksi perustuslakivaliokunta oli sitä mieltä, että lain mukaan maakuntien pitää saada tuottaa sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluita.
Valiokunta painotti uudistuksen tarvetta, mutta edellytti tarvittavia korjauksia.
Hallitus otti kritiikin tosissaan ja päätti 5. heinäkuuta jatkaa sote- sekä maakuntauudistusten läpiviemistä, mutta myöhäisemmällä aikataululla. Uudistukset astuvat voimaan 1. tammikuuta 2020, eikä 1. tammikuuta 2019. Maakuntavaalit järjestetään lokakuussa 2018, eikä helmikuussa samana vuonna.
Valinnanvapauslain osalta hallitus jättää uuden lakiehdotuksen ensi vuoden alussa.
Lakivaliokunnan toivomuksen mukaisesti maakuntalaki ja laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä tulevat samanaikaisesti eduskunnan käsiteltäviksi. Perussuomalaisten hajoamisen jälkeen ilmassa on kuitenkin tietynlaista epävarmuutta. Hallituksen enemmistöasema on niukka. Lisäksi sote-uudistuksen projektipäällikkö Tuomas Pöysti jättää tehtävänsä siirtyessään oikeuskansleriksi 1. tammikuuta 2018.
Kunnat tulevat myös jatkossa vastaamaan kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä.
Uskon kolmannen sektorin ja kuntalaisten osallisuuden lisäämiseen kunnan toiminnassa. Kuntien on pakko tarkistaa omia organisaatioitaan. Lautakuntia voidaan yhdistää ja täysin uusia lautakuntia voidaan perustaa.
Harry Bondas
kunnallisneuvos
