Minun lomanviettooni kuuluu muun muassa jo perinteeksi muodostunut neljän päivän matka Ruotsiin. Meidän perheessä ja tuttavapiirissä harrastetaan Amerikkalaisia klassikkoautoja ja pitkin kesää käymme useissa kokoontumisissa sekä cruisingeissa, joissa ajetaan letkassa jokin hieno maisemareitti.
Autoja saattaa olla 100–150 ja peukutukset ovat runsaat. Paraisillakin järjestetään oma cruising joka kesä. Mutta Västeråsin kokoontuminen, Power Big Meet on omaa luokkaansa. Kolmen päivän aikana kaupunkiin kerääntyy tuhansia autoja, kuulemma noin 20 000, kaikki Amerikkalaisia tai muita vähintään 40-vuotiaita. Osallistujia on monista eri maista.
Kadut ovat tukossa autojen paljoudesta ja jonot seisovat mutta ihmiset ovat hyvällä tuulella ja auttavat toisiaan. Västeråsin reissumme sujui tänä vuonna jopa paremmin kuin ennalta odotettiin. Emme nimittäin eksyneet Tukholmassa vaikka siihen oli kaksi mahdollisuutta: menomatka ja tulomatka. Aikaisemmin olemme ajaneet muutaman kunniakierroksen siellä kun emme ole osanneet pois keskustasta taikka löytäneet satamaan.
Kesään kuuluu myös teatteria. Paraisilla asuessa se onnistuu luontevasti koska parasta teatteria on tarjolla juuri täällä, Teaterboulage järjesti myös tänä kesänä hienon näytöksen. Ajatelkaas, miten pienellä paikkakunnalla riittää aina uusia tähtiä, uusia ideoita ja miten vanhat konkarit aina yllättävät ja uusiutuvat.
Kolmen päivän aikana kaupunkiin kerääntyy tuhansia autoja, kuulemma noin 20 000, kaikki Amerikkalaisia tai muita vähintään 40-vuotiaita.
Loman aikana pesen ikkunoita ja mattoja, harrastan sairaalakäyntejä ja verikokeita (meidän perheessä oli nyt valitettavasti tällainen kesä) ja voin kuljettaa muuttokuormankin. Olen yllättänyt itseni ja saanut kasvihuoneen antimet tuottamaan satoa, ensin näytti huolestuttavalta koska suurin osa taimistani kuoli. Osa sentään jäi henkiin ja onneksi on olemassa viherpeukaloita jotka tuottavat elinvoimaisia taimia joita meikäläiset voi sitten ostaa.
Metsässäkin kävin keräämässä mustikoita ja ihmettelin missä ne kantarellit ovat joista kaikki muut levittävät kuvia sosiaaliseen mediaan.
Onneksi on jäänyt myös aikaa tavata ystäviä ja levätäkin. Ja hei, koska olen taas luvannut osallistua yhteen minulle uuteen projektiin, toivon että näen teidät Muinaistulien yön juhlassa.
Eija Holopainen
Olen ammatiltani lähihoitaja. Yritän selvitä arkipäivän oravanpyörästä ja tunnustan olevani yllytyshullu.
