Paraisten lukion ja Paraistenseudun koulun oppilaat aloittavat syyslukukauden ensi viikon tiistaina. Viikkoa aikaisemmin tapasimme koulujen uuden rehtorin, Ari Rintasen.
– Olen ollut nyt viikon verran Paraisilla ja opetellut koulun asioita.
Paraisten lukiossa on vajaat sata opiskelijaa ja yläkoulun puolella heitä on vajaat kaksisataa. Yläkoulussa (luokat 7–9) apulaisrehtorina on toiminut Johanna Järvinen, mutta nyt tämä virka on avoinna.
Turussa asuva Rintanen työskenteli aikaisemmin Kemiönsaaren keskuskoulun rehtorina. Tässä yhtenäiskoulussa ovat luokat 1-9. Kemiössä Ari Rintanen työskenteli kahteen otteeseen yhteensä seitsemän vuoden ajan ja hän asui myös Kemiössä noin kuusi vuotta.
– Parainen on minulle entuudestaan tuttu kesäkaupunkina. Mielestäni kaupungin nimellä on positiivinen kaiku, kaupunki on kiva ja hoitanut asiansa hyvin. Minua kiehtoi tehtävä kahden koulun, yläkoulun ja lukion rehtorina, sanoo noin 20 vuotta koulu- ja opetusalalla toiminut Ari Rintanen. Hän on koulutukseltaan valtiotieteen maisteri.
Ennen muuttoa Kemiöön Rintanen työskenteli mm. Hyvinkäällä oppilaanohjauksen lehtorina ja Munkkiniemen lukion opinnonohjauksen lehtorina. Sen jälkeen hän toimi Muurlan kansanopiston rehtorina ja välillä Kemiön keskuskoulun rehtorin sijaisena, sitten jälleen Muurlassa kunnes aloitti Kemiössä rehtorin vakinaisessa virassa.
Ari Rintasella on kokemusta siitä miten koulumaailmassa toimitaan yli kielirajojen.
Kemiönsaaren koulukeskuksessa toimivat myös ruotsinkielinen lukio ja yläaste. Ruotsin- ja suomenkielisillä kouluilla on osa opettajista yhteisiä esimerkiksi kielissä, kotitaloudessa ja teknisessä työssä. Oppilaat käyttävät osittain samoja luokkatiloja ja myös ruokala on yhteinen.
– Molemmissa kouluissa oli vähän saksan opiskelijoita, joten syntyi ajatus ryhmien yhdistämisestä, jolloin saataisiin hyvänkokoinen opetusryhmä. Kysyimme oppilaiden vanhempien mielipidettä ja heistä idea oli loistava. Joitakin suomenkielisiä oppilaita vähän jännitti se että kyseessä oli samalla ruotsin kielikylpy koska opettaja oli ruotsinkieliseltä puolelta. Aluksi heillä oli myös suomenkielinen oppikirja, mutta ensimmäisen vuoden jälkeen he halusivat oppikirjan vain ruotsinkielisenä.
Pieni oppilasmäärä vaikuttaa valintoihin mm. harvinaisempien kielten osalta, mutta jos ryhmiä yhdistetään ja tehdään yhteistyötä, voidaan tarjota mahdollisimman laaja kurssivalinta.
– Tosiasia on että taloudelliset resurssit eivät parane ja haasteena on se miten laadusta tinkimättä saavutetaan tavoitteet. Yhteistyö on tässä valttikortti, toteaa Ari Rintanen.
Monia aineita, vaikkapa musiikkia, liikuntaa ja kotitaloutta, voi opiskella äidinkielestä riippumatta.
– Haasteena ovat aikataulut ja toki kaksikielinen kurssi vaatii myös innostuneen opettajan.
Rintanen toteaa että esimerkiksi Kemiönsaarella useimmat oppilaat tuntevat toisensa jo ennen kouluun tuloa, he ovat leikkineet yhdessä ja käyneet samassa päiväkodissa.
– Kielierot ja kielimuurit ovat aika teennäisiä ja ehkä enemmän aikuisten ajatuksissa.
Ari Rintanen asuu vaimonsa kanssa nyt kerrostalossa Turussa.
– Kun puutarhanhoito ja muut omakotiasumiseen liittyvät työt ovat nyt jääneet niin tilalle pitää keksiä jotain muuta kuten uintia ja pyöräilyä.
Leena Lehtonen
040 563 8717/leena.lehtonen@fabsy.fi
