Rehtorin ominaisuudessa he ovat tehneet aloitteen uudesta ViMe-hankkeesta, jota lukiot lähtevät toteuttamaan opetushallituksen myöntämän rahoituksen turvin. Projekti käynnistyy toden teolla uuden opetussuunnitelman myötä ensi syksynä.
– Tulemme muun muassa luomaan teemakokonaisuuksia ja -opintoja jotka ovat yhteisiä molemmille kieliryhmille, Gustafsson sanoo.
Kaksi teemakokonaisuutta on jo selvillä: Saaristomeren biosfäärialue ja kestävä kehitys. Nämä kokonaisuudet tullaan toteuttamaan yhteistyössä Saaristomeren biosfäärialueen koordinaattori Julia Scheininin sekä ympäristöopisto Syklin kestävän kehityksen koulutuspäällikkö Tove Holmin kanssa.
– Järjestimme opettajakuntiemme kanssa iltakoulun muutama viikko sitten, jonka aikana pyrimme kertomaan suunnitelmistamme ja visioistamme heille, kertoo täksi lukukaudeksi Paraisten lukion rehtorin virkaan astunut Rintanen.
Työ uuden opetussuunnitelman parissa on käynnissä. Eräs uuden opintosuunnitelman kantavista teemoista on juuri yhteistyö, joten tästäkin syystä Rintanen ja Gustafsson haluavat nyt tulla julkisuuteen asiassa.
– Monessa aineessa on hyvätkin mahdollisuudet yhteistyöhön, kuten vaikkapa luonnontieteissä, taideaineissa ja kielten opiskelussa, Rintanen toteaa. Hänellä on hyviä kokemuksia vastaavasta yhteistyöstä Kemiönsaarelta jossa hän on aikaisemmin työskennellyt.
Opettajien jatkokoulutus, luennoitsijavieraat ja matkat ovat myös yhteistön avulla helpommin ja paremmin toteutettavissa olevia asioita. Samalla voidaan säästää selvää rahaa, aivan kuten kaupunki toivoo.
– Visioillamme on vankka tuki kaupungin korkeimmassa johdossa sekä virkamiesten että politikkojen parissa, Gustafsson vakuuttaa.
Kielimuuri on Rintasen mukaan yleensä aikuisten korvien välissä rakentunut käsite. Nuoret eivät sitä välttämättä edes tiedosta.
– Henkilökohtaisesti koen kaksikielisyyden kilpailuvalttina ja etuna, enkä ongelmana. Kieli ei saa olla erottava tekijä, Rintanen sanoo.
– Unelmamme ja visiomme on molempien lukioiden saaminen jossain vaiheessa yhden ja saman katon alle ja yhteisen opettajainhuoneen luominen, Gustafsson sanoo.
ViMe-hankkeen myötä asiassa otetaan ensimmäinen askel, sillä koulut pyrkivät yhtenäistämään opintojaksoja ja aikataulujaan.
Pienten lukioiden kohdalla yhteistyön tavoitteena on molemminpuolinen hyöty, mutta samalla on kyse eräänlaisesta elinehdosta.
– Tällä tavalla pystymme jatkossakin takaamaan laajan kurssitarjonnan tiukasta talouskuurista huolimatta. Tuntuu monella tavalla luonnollisemmalta tehdä yhteistyötä paikkakunnan toisen lukion kanssa kuin toisella paikkakunnalla sijaitsevan lukion kanssa, Gustafsson toteaa.
– Lisäksi teemme jo nyt yhteistyötä esimerkiksi turvallisuuden saralla, itse asiassa kaikki Koulukadun oppilaitokset ovat siinä mukana, Rintanen sanoo.
Samalla hän muistuttaa oppilaskuntien tekevän jo nyt aktiivista yhteistyötä. Sähköiset ylioppilaskirjoitukset ovat toinen luonnollinen yhteistyökohde.
– Käyttämällä samaa tilaa kaupunki voi säästää kuluissa kun tarvittava tekniikka asennetaan vain yhteen paikkaan, Gustafsson muistuttaa.
Tämäntapainen yhteistyö asettaa luonnollisesti omat vaatimuksensa yksittäisen opettajan kohdalle mikäli hänen esimerkiksi edellytetään tarjoavan kieliopetusta kahdella kielellä. Samalla se näkyy opettajan ansioluettelossa.
– Kaksikielisten paikkakuntien kouluilla on yleisesti ollut paremmat resurssit, sillä viisaat päättäjät ovat ymmärtäneet koulutuksen päälle, Rintanen sanoo.
– Näen tämän myös oikeudenmukaisuusnäkökulmasta, molempien kieliryhmien nuorilla pitää olla tasavertaiset edellytykset saada hyvä koulutus, Gustafsson sanoo.
Mikael Heinrichs
050 306 2004/mikael.heinrichs@aumedia.fi
