Edessä vasemmalta Iiris Rahkonen, Colin Lindblom, Linn Henriksson ja Lilja Jansson. Kuvauspäivänä poissa olivat Alfred Johansson, Lukas Johansson ja Lukas Nyberg.
Kirjalan koulun oppilaat työstivät syksyn alussa empatian teemaa ja loivat runoihin ja lauluihin perustuvia animaatiotarinoita, jotka kuvattiin.
Vedenalaisessa maassa nimeltä Empatia asuu kiukkuinen ja ilkeä mustekala Bläckis. Miten saada hänet kiltiksi? Kirjalan koulun ykkös- ja kakkosluokkalaiset osaavat vastata siihen kysymykseen. He ovat nimittäin syksyn aikana työstäneet empatian teemaa ja luoneet kokonaisen mielikuvitusmaailman monine mielikuvituseläimineen sekä keskeisen hahmon Bläckis, joka aiheuttaa ongelmia Empatia-maassa.
Empatia oli yksi kolmesta kilpailutyöstä, joilla Kirjalan koulu osallistui Kiltit sankarit -kilpailuun. Kisan järjestää Svenska Folkskolans Vänner (SFV). Kilpailuun voivat osallistua muun muassa kouluverkosto BRAVO:on kuuluvat koulut, ja kaikkiaan 105 koulua osallistui kilpailuun. Kaksi viikkoa sitten tuli tieto, että Kirjalan koulun luokka oli yksi viidestä tasavertaisesta voittajasta ja sai 500 euron palkinnon.
Kirjalan koulu kuuluu Bravo-kouluverkostoon
Ykköskakkosten luokanopettaja Majsan Arvidsson kertoo, että myös kolmosnelosten luokka ja vitoskutosten luokka työskentelivät omien empatia-projektiensa parissa ja yhdistelivät eri ilmaisumuotoja. Hän sanoo, että tällaisilla projekteilla on taipumus paisua ja muodostaa sivuraiteita, joiden parissa oppilaat haluavat työskennellä.
– Kirjalan koulu kuuluu Bravo-kouluverkostoon, ja saa erityisapua luovien ja esteettisten prosessien toteuttamiseen. Niissä yhdistetään musiikkia, kuvataidetta ja tekstiä.
Kiltit sankarit -projekti alkoi Annika Sandelinin ja Linda Bondestamin kirjan Silkkiapinan nauru lukemisella. Kirjan perusteella oppilaat loivat niin kutsutun multimodaalisen teoksen, joka kuvasi empatiaa jollakin tavalla. Teoksen piti sisältää ainakin kahta taidemuotoa kolmesta eli kuvataiteesta, musiikista ja tekstistä.
– Silkkiapinan nauru on hyvin surullinen kirja. Se kertoo silkkiapinasta joka kuolee ja muiden eläimien erilaisista empaattisista toimista. Aloitimme puhumalla surusta, ja lapset saivat kertoa olivatko he menettäneet lemmikkieläimen tai jonkun rakkaan läheisen. Se oli prosessi, josta syntyi monia syviä ajatuksia ja tunteita.
Sitten luokka keskusteli niistä empaattisista toimista, joita eläimet kirjassa tekivät ja siitä mitä oppilaat itse voivat tehdä tullakseen empaattisemmiksi.
– Oppilaat ottivat nämä keskustelut tosissaan. He saattoivat tulla välitunnin jälkeen kertomaan minulle, miten eri tavoin he olivat olleet empaattisia, Majsan kertoo.
Kertomus kuvattiin lopuksi videolle
Oppilaat työstivät yhdessä kertomustensa juonta ja loivat lisäksi runon tai laulun. Koko kertomus kuvattiin lopuksi videolle.
– Bläckis oli aluksi supertuhma, hän koputti muiden eläimien ovelle ja ruiskutti mustettaan heidän päälleen. Hän myös kampitti muita lonkeroillaan. Muut eläimet olivat kuitenkin tosi kilttejä Bläckikselle ja tekivät hänelle kyltin. Silloin hän ajatteli, että ”Ahaa, minun ei tarvite olla ilkeä, kertoo Lilja Jansson.
Kaikki oppilaat loivat oman mielikuvituseläimen, joka oli yhdistelmä kahdesta eri eläimestä.
– Minä tein kananpoikakengurun, jolla on evät. Maalasimme ruskealle paperille suuren maalauksen, ja eläimet kiinnitimme tikkuihin. Olimme pöydän alla ja liikutimme eläimiä. Minä olin mustekalan ääni!, kertoo Erik Lahtonen.
“Luulen, että voitimme koska lauloimme lopuksi laulun”
– Minä loin sateenkaaren väreissä olevan delfiinin, jolla on kaksi sarvea. Luulen, että voitimme koska lauloimme lopuksi laulun, ja koska näkyi miten kovasti olimme nähneet vaivaa, sanoo Iiris Rahkonen, joka yhdessä Linn Henrikssonin kanssa luki taustasadun videolla.
Hänen mielestään oli myös jännittävää, että luokan luoma video ladattiin Youtubeen kaikkien nähtäväksi.
Luokka aikoo lahjoittaa osan palkintorahoistaan lastenosastolle, ja lisäksi tehdä jotain hauskaa yhdessä.
– Osan palkintoirahoista jaoimme muiden luokkien kanssa, sillä hekin olivat nähneet paljon vaivaa omien kilpailutöidensa kanssa. Tarjosimme heille mehua ja pullaa, Majsan sanoo.
– Empatiaa opitaan lapsena. Nyt kun olemme työstäneet teemaa, olen huomannut, että lapsista on tukea toisilleen. He saattavat riitatilanteissa sanoa toisilleen, että nythän sinä käyttäydyt juuri niin kuin Bläckis!
Tuuli Meriläinen
Suomenkielinen käännös:
Sari Sarelius
Kommentoi