Eläke ei hirvitä Helleviä, vaan hän odottaa sitä jo innolla. Hänellä on kolme kouluikäistä lastenlasta, joiden kanssaan hän viettää mielellään aikaa. Lisäksi hänellä on paljon harrastuksia, kuten savityöt, jooga ja puutarhanhoito. Hellevin molemmat tyttäret ovat yrittäjiä ja tarvitsevat myös aika-ajoin apua lastenhoidossa.
Nuorempi tytär Jenny Johansson muistelee aikaa, jolloin kirjasto vielä sijaitsi ”vaaleanpunaisessa talossa”, Vanhalla kunnantuvalla.
– Ollaan aina vietetty paljon aikaa kirjastossa. Vanhojen kirjojen tuoksu tuo mieleen lapsuuteni. Muistan sieltä Stinan lukemat sadut ja isot muumiplakaatit. Onhan se vähän outoa, että äiti ei enää tule olemaan kirjastossa, Jenny pohdiskelee.
Työtoverit kiittelevät myös kollegaansa.
– Henkilökohtainen palvelu, ehdottomasti! Hän löytää aina sopivaa lukemista kaikille. Hän myös auttaa niitä, jotka itse eivät pääse kirjastoon ja tarvitsevat vähän ylimääräistä apua. Hellevi osaa myös käyttää sosiaalista mediaa todella hyvin, kertoo kirjaston johtaja Karolina Zilliacus.
– Hellevin kanssa on ollut ihana työskennellä. Hän on turvallinen ja luotettava ja keksii aina ratkaisun kaikkiin pulmiin. Hän on realisti, joka on aina valmis uusiin juttuihin. Meitä työtovereita hän kannustaa kierrättämään ja muutenkin miettimään enemmän luontoa. Kenen kanssa juttelen nyt kukista ja kauriista? Vanhuksille Hellevi lukee kirjoja kummallakin kielellä ja toimi aiemmin myös it-tukihenkilönämme. Vitsailimme taannoin, että varmaan vielä 20 vuoden kuluttua Hellevi toimii it-tukena seniorikodissa ja tekee hauskoja kuvia ja ääniä Snapchatissa muiden iloksi. Tulen ikävöimään Helleviä. Hänellä olisi vielä paljon annettavaa täällä. Toisaalta hän on tehnyt pitkän uran ja on hienoa, että hän saa enemmän aikaa harrastuksilleen ja lastenlapsilleen, toteaa pitkäaikainen kollega Ann Lehmuskoski.
Helena Järnström aloitti kirjastossa 1984. Nykyisestä henkilökunnasta hän on työskennellyt pisimpään Hellevin kanssa ja tulee kaipaamaan työtoveriaan, josta on tullut myös rakas ystävä.
– Hellevin kanssa on aina ollut helppo työskennellä. Hän on henkilönä maanläheinen ja helposti lähestyttävä. Hänellä on hurjan hyvä paikallistuntemus, mitä on tarvittu erityisesti kesäisin kun meillä vierailee paljon matkailijoita. Hellevi on järjestänyt monia tilaisuuksia ja näyttelyitä kirjastossa. Hänellä on ollut päävastuu seniorityöstä ja sen hän on hoitanut mallikkaasti. Kirjastoala on muttunut todella paljon meidän aikanamme. Alussa meillä oli kirjoituskone ja kortisto, nykyään meillä ihan eri järjestelmät. Hellevi on aina halunnut oppia uusia juttuja. Nykyään hän on aktiivinen Instagramissa ja Facebookissa, Helena Järnström kertoo.
Itse olen Hellevin vanhempi tytär. Minusta tuntuu, että olen varttunut kirjojen parissa. Lapsuudessamme äiti luki siskolleni ja minulle usein ääneen ja nykyään hän lukee meidän pojillemme.
Jopa villit pojat rauhoittuvat (ainakin hetkeksi) mummin ottaessa esiin kirjan. Itse uskon vakaasti, että äitini kirjastoura on yksi suuri syy siihen, että minä juuri nyt kirjoitan esimerkiksi tätä artikkeliani Paraisten Kuulutuksiin.
Laura Johansson
kirjastotädin tytär ja PK:n kesätoimittaja
