Entisajan joulutunnelmaa kotiseutumuseossa

Anne Bergström (vas.) ja Maria Ekqvist. Kuva: Mikael Heinrichs
Anne Bergström (vas.) ja Maria Ekqvist. Kuva: Mikael Heinrichs
Lauantaina kotiseutumuseossa voi kokea vanhanajan joulutunnelmaa. Esillä on myös ryijynäyttely.
Paraisten kotiseutumuseossa Storgårdinkadulla on lauantaina avoimet ovet kello 13 ja 15 välisenä aikana. Silloin voi tutustua eri aikakausien katettuihin joulupöytiin, perinteisiin ja kertomuksiin.
Useimmat museonmäen tuvista ovat avoinna ja ohjelmaa on koko perheelle. Tapahtumaan on vapaa pääsy.
– Yksi keskeisimmistä jouluperinteistä on tietysti ruoka ja se näkyy myös täällä lauantaina. Brattnäsin tupaan katetaan joulupöytä, joka voisi olla 1800-luvun puolivälistä; lattialla on olkia ja olemme koristelleet tuvan ajalle tyypillisillä esineillä, kertoo museoamanuenssi Anne Bergström.
Aivan kaikki tuvissa esillä oleva ruoka ei ole aitoa, mutta osa on. Kannattaa muistaa kun ensimmäisen ja toisen vuosikurssin oppilaat tutustuvat joulunäyttelyyn ensi viikolla.
Rundilan tuvassa esitellään koulujen jouluperinteitä ja kerrotaan muun muassa miten joulukuusiperinne levisi juuri kansakoulun kautta porvaristolta tavallisen kansan koteihin. Halukkaat voivat myös tehdä jouluisia askarteluja.
Kirjalan tupaan on katettu kahvipöytä ja tarjolla on kahvin lisäksi myös glögiä.
Ordenshemmet-rakennuksessa on esillä kolmetoista ryijyä.
– Ne edustavat vain osaa ryijykokoelmastamme. Olemme valinneet ryijyjä eri aikakausilta, vanhin on ajoitettu vuoteen 1783 kun taas uusin on vuodelta 1935, kertoo museo-opas Maria Ekqvist.
Ryijyt eivät alunperin olleet seinätekstiilejä kuten usein nykyisin vaan käyttöesineitä (myös statussymboleja) joita käytettiin peittoina tai mattoina.
Käyttötekstiili. Läheskään kaikki ryijyt eivät olleet koristeellisia. Tätä ryijyä on voitu käyttää saaristossa rekipeittona. Kuva: Mikael Heinrichs
Käyttötekstiili. Läheskään kaikki ryijyt eivät olleet koristeellisia. Tätä ryijyä on voitu käyttää saaristossa rekipeittona. Kuva: Mikael Heinrichs
– Osa on yksinkertaisia mutta lämpimiä peittoja, joita käytettiin reessä tai mahdollisesti veneessä. On myös hienompia ryijyjä, joita voitiin pitää reen takana koristeena, sanoo Ekqvist.
Kaikilla esillä olevilla ryijyillä on kytkös Paraisiin joko henkilöiden tai kylien kautta.
– Yksi vuodelta 1798 oleva ryijy on Vallis Norrgårdista ja se on kudottu morsiuslahjaksi. Ryijyt olivat usein osa kapioita, kertoo Ekqvist.
Osassa ryijyjä on nukka vain toisella puolella kun taas osa on kaksinkertaisia. Ryijyt ovat painavia joten kaikkia ei ole sen takia ripustettu seinälle.
– Melko monessa ryijyssä on punaista väriä – langat on värjätty kasviväreillä. Usein toistuva aihe näytteillä olevissa ryijyissä on risti, kertoo Ekqvist.
Mikael Heinrichs
050 306 2004/mikael.heinrichs@aumedia.fi
käännös Leena Lehtonen