Kysymyksiä ja hiljaisuutta

Mikael Heinrichs.
Mikael Heinrichs.
ÅU-kollega Kim Lund on ansiokkaasti selvittänyt Paraisten sosiaalipuolen ongelmia ja siellä kyteviä ongelmia. Päälliköt tekevät itse selvityksiä omista tekemisistään, asiakkaat kokevat tulleensa väärin kohdelluiksi, liitteitä ja kirjelmiä katoaa esityslistoista, useat henkilöt irtisanoutuivat samoihin aikoihin ja henkilöt, joilla ei ole varsinaista pätevyyttä tekevät päätöksiä, joilla pahimmassa tapauksessa voi olla kauaskantoisia vaikutuksia useille perheille. Ei mikään aurinkoinen tarina, siis.
ÅU kertoi 26. helmikuuta neljän sosiaalipalveluyksikön työntekijän irtisanoutumisesta muutaman kuukauden sisällä viime vuoden loppupuolella. Kirjelmässä sosiaali- ja terveyslautakunnalle ja kaupunginhallitukselle he osoittivat useita ongelmakohtia yksikön sisällä.

Viikko sitten sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksessa ei kysytty, vaikka vastaavat virkamiehet olivatkin paikalla.

Kaikki ei todellakaan ole pelkkää auringonpaistetta ja linnun laulua, vaikka välillä pyritään saamaan asiat vaikuttamaan siltä. Salassapitovelvollisuus on monessa suhteessa hyvä asia, mutta ajoittain sitä myös väärinkäytetään. Verhoudutaan hiljaisuuden ja salassapidon taakse, kuten pieni lapsi joka piiloutuu peittonsa alle ollen varma, ettei kukaan näe häntä. Vedotaan salassapitovelvollisuuteen, vaikka käytännössä olisi kyse vain epämukavan todellisuuden myöntämisestä. Salassapitovelvollisuuden ei pitäisi muuttua salassapito-oikeudeksi, sillä sen tarkoituksena ei ole suojella virkamiehiä tai päälliköitä – vaan sosiaalipalveluiden asiakkaita.
Työ sosiaalipalveluiden saralla ei sekään ole pelkkää auringonpaistetta ja linnun laulua. Kaukana siitä. On äärettömän rankkaa perehtyä päivä toisensa jälkeen aina hankalampiin tapauksiin. Mikäli samalla kokee, ettei esimiehiltään ja johdolta saa riittävää tukea ja ulkopuolinen paine esimerkiksi asiakkaiden, omaisten ja median suunnalta kasvaa, pelkkä ”oman työn tekeminen” voi olla yllättävänkin hankalaa.
Tärkeitä kysymyksiä ohjataan eteenpäin hierarkiassa. Henkilö, jonka pöydälle kysymys lopulta tupsahtaa, ei välttämättä ole riittävän perehtynyt asiaan voidakseen vastata annettuihin kysymyksiin.
Totta kai tämä edellyttää myös kysymysten asettamista. Viikko sitten sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksessa ei kysytty, vaikka vastaavat virkamiehet olivatkin paikalla. Väliraportti kaupunginjohtajan tilaamasta selvityksestä on kuitenkin luvassa kaupunginhallituksen seuraavaan kokoukseen. Se pidetään maanantaina, joten silloin lienemme viisaampia.
Mikael Heinrichs
050 306 2004/mikael.heinrichs@aumedia.fi