Paraisten mediakenttä kasvoi

Näköala. Ralf Juslinin näkymät Frisk Bris-lehden toimituksesta eivät ole hullummat. Kuva: Mikael Heinrichs.
Näköala. Ralf Juslinin näkymät Frisk Bris-lehden toimituksesta eivät ole hullummat. Kuva: Mikael Heinrichs.
Perinteikäs aikakauslehti Frisk Bris muutti vuodenvaihteessa toimituksensa Helsingistä Paraisille Ralf Juslinin aloittaessa päätoimittajana.
Frisk Bris-venelehden vuoden 2016 ensimmäinen numero ilmestyi äskettäin. Se on samalla ensimmäinen numero sen jälkeen kun toimitus muutti Paraisille.
– Tänä päivänä toimitus voi fyysisesti sijaita missä vain eikä enää olla sitoutuneita tiettyyn paikkakuntaan tai tiloihin kuten joskus ennen, pikemminkin päin vastoin, sanoo ”Briseniä” nyt kotitoimituksestaan tekevä Ralf Juslin.
Tuulimedian tulo Frisk Brisin omistajaksi varmistui viime vuoden syyskuussa. KSF Media Holding päätti myydä vuonna 1899 perustetun lehden ja vuodenvaihteessa Juslin aloitti päätoimittajana Kari Wilénin jälkeen.
Juslin on aikaisemmin toiminut mm. Tammisaaren Kirjapainon/Västra Nyland lehden toimitusjohtajana sekä KSF Median HR-päällikkönä. Juslinilla on elinikäinen kokemus purjehduksesta ja saaristosta. Hänellä on ollut useita luottamustehtäviä purjehdusjärjestöissä ja hän on kuulunut jo aiemmin myös Frisk Bris-lehden toimitusneuvostoon.
Tuulimedia julkaisee myös suomenkielistä purjehduslehteä Purje, joka ilmestyy kuusi kertaa vuodessa kuten Frisk Bris. Mahdollisuuksien mukaan pyritään tietysti löytämään synergiatehokkuutta yhdessä Purje-lehden päätoimittaja, valokuvaaja Klaus Somerkosken kanssa.
– Aikaisemmin luultiin että Frisk Bris on perustettu 1903, mutta kun asiaa tutkittiin tarkemmin löydettiin arkistosta ensimmäiset numerot vuodelta 1899, kertoo lehden ikään saatuun neljään lisävuoteen tyytyväinen Juslin.
Epäilemättä on arvovaltaisempaa jos lehti on ilmestynyt kolmella vuosisadaIla kahden sijasta.
Juslinin osalta kysessä on osittain myös se että tekee jotain aivan muuta kuin aikaisemmin. KSF Mediassa hän oli mukana kahdessatoista yt-neuvottelussa, jotka olivat kaikki erittäin raskaita.
– Viime kesänä lomalla Airistolle rantauduttua tuli yksi kaveri lehden kanssa ja kysyi oliko lehti minulle tuttu. Se oli Klaus Somerkoski ja Purje-lehti. Jonkin ajan kuluttua puheeksi tuli myös ”Brisen” ja sanoin kuten asiat olivat eli että periaatteessa se oli myynnissä. Siitä se lähti, sanoo Juslin.
Kauppojen syntymisen jälkeen palaute on ollut ylenpalttisen myönteistä. Ruotsinkielisen, vain tiettyyn alaan keskittyvän aikakauslehden tulevaisuus on haastava – mutta kaikesta huolimatta Juslin uskoo lehden tulevaisuuteen.
– Kaikki me kolme ydinryhmään kuuluvat olemme printti-intoilijoita. Se on se tunne kun selailet lehdeä. ”Brisenin” osalta on tarkoitus hieman laajentaa aluetta, tähän saakka fokus on ollut hyvin tiukasti purjehduksessa ja nyt kuvioon tulevat mukaan myös moottorit ja luonto. Juslin ei näe että lehti on ottamassa askelta verkkoon.
Uutta on lisäksi vuorottelevien, vakituisten kolumnistien järjestelmä. Suunnitelmissa on myös pyrkimys päästä Ruotsin markkinoille. Tuulimedia on yrityksenä pieni tekijä, mikä merkitsee samalla sitä että päätöksenteko on hyvin joustavaa.
– Kukaan meistä ei ole kokopäivätyössä, muta yritämme solmia yhteyksiä ja pysyä ajan tasalla. Tällä hetkellä Suomessa on kuusi venelehteä, joista Tuulimedialla on kaksi ja ne ovat samalla kaksi pienintä. Myös Ruotsissa lopetetaan monta kannattamatonta lehteä, mutta meidän kustannusrakenteessamme hallintokustannukset ovat minimaalisen pienet, sanoo Juslin.
Kahden lehden tuotantolinja on periaatteessa sama, mutta lehdet eivät ole toistensa kopioita.
– Meillä on sama graafikko, kirjapaino ja järjestelmä. Toki me jonkin verran myös risteytämme, mutta tavoitteena on pitää tuotteet erillään. Frisk Bris on sisällöltään hieman laajempi, koska meidän tulee ehkä tavoittaa toisentyyppisiä ihmisiä. Ruotsinkielisen julkaisun ei kannata suuntautua vielä pienemmälle lukijakunnalle.
Irtonumeromyynti on tavallaan ongelma, koska ei päästy Lehtipisteen jakeluverkkkoon. Lehteä on myynnissä kuitenkin esimerkiksi Akateemisessa kirjakaupassa.
– Ajatukseni on saada irtonumeroja myyntiin ainakin keskeisimpiin vierasvenesatamiin, muun muassa Ahvenanmaalla. Tässä vaiheessa kyse on ehkä näkyvyyden ja PR:n saamisesta omalle tuotteelle, toteaa Juslin.
Purje rakensi oman tuotemerkkinsä tällä tavalla ja on viidessä vuodessa nostanut levikkinsä 5 000 kappaleeseen. Frisk Brisin levikki oli viimeisten tietojen mukaan noin 2 000 kappaletta.
– Mietimme myös osallistumista venemessuille, mutta tänä keväänä emme ole vielä mukana Helsingissä tai Tukholmassa, mutta ehkä ensi vuonna jos löydämme sopivan yhteistyökumppanin, sanoo Juslin.
Mikael Heinrichs
050 306 2004/mikael.heinrichs@aumedia.fi
suomennos Leena Lehtonen


 

Frisk Bris -lehden numero 1/2016.
Frisk Bris -lehden numero 1/2016.
 

Frisk Bris

  • Suomen ja pohjoismaiden vanhin edelleen ilmestyvä veneilylehti.
  • Vuodenvaihteesta lähtien Tuulimedia Oy:n kustantama. Tuulimedia julkaisee myös suomenkielistä Purje-lehteä.
  • Levikki on noin 2 000 kappaletta.
  • Ilmestyy kuudesti vuodessa.