Suomalainen kouluruokailu sen sijaan voi edelleen olla ylpeä – monestakin syystä. Suomessa koululaiset saivat ensimmäisinä maailmassa maksuttoman kouluaterian vuonna 1948. Toisena maana maksuttomia aterioita koululaisille alkoi tarjota Ruotsi, toki paljon meidän jälkeemme. Yhä edelleen Suomi ja Ruotsi ovat ainoat maat, joissa koululaiset syövät maksuttoman aterian koulupäivän aikana.
Kouluruokaa tekevät ammattilaiset, mutta aina heidän työtään ei arvosteta riittävän paljon.
Alussa koulujen ruokalistalla oli usein vain lusikkaruokia eli puuroja, vellejä ja keittoja. Maito saatettiin tuoda kotoa eikä mitään välipaloja tarjottu. Nyt ollaan huolissaan siitä että varsinkin tytöt eivät juo kouluaterialla maitoa.
Paraisilla peruskoulun ruokalistalla oli tammikuun lopulla vuonna 1977 makkarapata ja salaattia, perunamuhennospata lihalla ja kurpitsaa, italialainen lihapata, lihapyörykät ja raaste sekä kalakeitto ja hedelmä. Kymmenen vuotta myöhemmin viikon ruokalista oli seuraavanlainen: kalapuikot ja pinaattimuhennos, perunalihalaatikko sekä kurkku ja nektari, gulassi ja raaste, siskonmakkarakeitto ja ruisleipä, lihapyörykät ja raaste.
Lihapyörykät kuuluvat edelleen monen koululaisen lempiruokiin.
Tällä viikolla julkaistiin uusi kouluruokailusuositus. Sen mukaan aterioilla voitaisiin lisätä kalan, valkoisen lihan sekä kasvisruoan määrää. Tavoitteena on tarjota terveellistä ja maistuvaa ruokaa. Lisäksi suositus korostaa kouluruokailun merkitystä sosiaalisena tapahtumana: syödään yhdessä ilman kiirettä. Kouluruokailuun pitäisi varata nykyistä enemmän aikaa ja ateria tulisi tarjoilla normaalin lounasajan puitteissa eli kello 11 ja 12 välisenä aikana.
Pidetään tärkeänä myös sitä että opettaja syö lasten kanssa. Turussa on mainio tapa ottaa vanhemmat mukaan kun he voivat syksyllä ruokailla lapsensa koulussa.
Kouluruokaa tekevät ammattilaiset, mutta aina heidän työtään ei arvosteta riittävän paljon. Eikä oteta huomioon sitä että he valmistavat hyvistä kotimaisista raaka-aineista maistuvaa ja monipuolista ruokaa ja vieläpä todella vähällä rahalla. Vastaavaa voisi kokeilla kotonakin, voisi käyttää suomalaisia, sesongin raaka-aineita kasviksista kalaan. Arkena voisi tehdä pataruokia ja keittoja, joista riittäisi kahdellekin aterialle. Nyt voisi kokeilla esimerkiksi madetta, joka taipuu niin keittoon kuin muhennokseenkin. Viikonloppuna voisi halutessaan kokata, mielellään yhdessä koko perheen kanssa, uusia ja vähän eksoottisempiakin ruokia.
Kouluruokaankin haluta lisätä kasvisruokaa, mutta toisaalta moni oppilas jättää salaatit syömättä. Maukkaan ja ravitsevan, kotimaisista raaka-aineista koostuvan kasvisruoan valmistamista ja tarjoamista voitaisiin lisätä kodeissa – sieltähän myös lapsen ruokakasvatus lähtee.
Leena Lehtonen
040 563 8717/leena-lehtonen@aumedia.fi
