Suomi on sitoutunut hiilineutraaliuteen vuonna 2035. Koska emme voi vähentää päästöjämme nollaan, vähentämättä jääneet päästöt on kompensoitava hiilinieluilla. Metsä on suurin hiilinielumme ja välttämätön hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi.
Keskusteluissa metsänhoito ja hiilinielut asetetaan usein vastakkain, ikään kuin kyseessä olisi joko, tai. Vastuullisessa metsänhoidossa kasvun ja korjuun välillä on tasapaino. Metsä pitää nähdä puilta: Talousmetsä kasvaa 70–100 vuotta mikä tarkoittaa, että vuosittain noin prosentti metsästä uudistetaan. Uudistushakkuun jälkeen kestää 10–20 vuotta ennen kuin taimikko taas sitoo enemmän hiiltä kuin luovuttaa. Sillä kuviolla metsä toimii hiilinieluna seuraavat 60–80 vuotta. Puhtaasti matemaattisesti: jos metsänomistajalla on 100 kuviota ja uudistaa näistä yhden kuvion vuodessa, 80–90% koko metsäpinta-alasta toimii jatkuvasti hiilinieluna.
Muilla 99 kuviolla kasvaa eri-ikäistä metsää. Metsien kasvu on joka vuosi ylittänyt hakkuumärät viimeisten 50 vuoden aikana. Suomen metsät ovat siis jatkuvasti toimineet hiilinieluna. Jos halutaan puhua taloudellisin termein, voidaan sanoa, että pääomaan ei ole koskettu, vaan se on jatkuvasti kasvanut. Hakkuukertymää ei oteta pääomasta, vaan sen tuotosta. Vastuullinen metsätalous ei ole ristiriidassa hiilinielujen tarpeen kanssa. Päinvastoin: metsänomistajan tavoite on, että metsä kasvaa ja tuottaa. Mitä enemmän metsä kasvaa, sitä suurempi tuotto.
Ja, itse asiassa, suurempi hiilinielu.
Tomas Björkroth
eduskuntavaaliehdokas, RKP
Kommentoi