– Johtoajatuksena on ollut että saaristossa aktiivisessa käytössä olevan veneen tulee olla siihen käyttöön ajateltu. Olemme toteuttaneet veneemme hyvän perussuunnittelun ja kotimaisen käsityön valmistuksessa, ajatuksella, että nyt on saatavilla nykyaikainen saaristoliikenteeseen soveltuva venetyyppi, kertoo toimitusjohtaja, venemestari Matti Pasila Paraisten Venekeskuksesta.
Neljästä valmiista veneestä kaksi on Tukholman alueella ja kaksi kotimaisilla vesillä.
Matti Pasila toteaa että veneteollisuuden tulevaisuus kotimarkkinoilla ei ole enää suuret sarjat ja laajat ostajakunnat, vaan aiempaa tarkempi tuoteratkaisu kunkin veneilijän tarpeisiin.
– Näkemyksemme on, että markkinoilla voi pärjätä hyvällä tuoteratkaisulla, pienelläkin sarjalla ja siihen lisättynä henkilökohtaisella asiakaspalvelulla. Vuodessa voidaan toimittaa neljä-viisi venettä asiakkaan tarpeisiin räätälöitynä.
– Olemme saaneet messuilla erittäin hyvän vastaanoton. Tarjoamme kiinnostuneille mahdollisuuden tulla koeajamaan venettä maaliskuun alussa Paraisilla, kertoo Pasila.
Jos veneen tilaa maaliskuun aikana, ehtii sen saada heinäkuun aluksi.
Säilytystiloissa on huomioitu tarkoituksenmukaisuus. Vene on usein kuormajuhta, jolloin erityisesti kylmäsäilytystilojen tulee olla tarkoituksenmukaisia, riittäviä ja helposti pakattavia.
Ulkotiloissa tarvitaan moneen tarkoitukseen säilytyslaatikoita. Keulan avotilaan mahtuu suursäkki klapeja, jonka voi nostaa kyytiin veneeseen saatavalla kuormaustaavetilla.
Salongin pöydän ympärille mahtuu helposti neljä matkustajaa, kuljettajan vieressä on reilu paikka navigaattorille. Salongin kulmaan on mahdutettu erillinen suljettu WC-tila, jossa seisomakorkeus, tila voidaan korvata laajennetulla matkustamolla, jolloin sisällä matkustaa vaivatta kuljettaja ja seitsemän matkustajaa.
Matkustamon alla sijaitsee kahden makuupaikan erillinen hytti, jonka käyttötarkoitus voidaan määrittää käyttötarpeen mukaan vaihtoehtoisesti vaikka kaluston säilytystilaksi.
Veneen ohjaamoergonomia on selkeä. Vakiona on moottorinvalvontaan voltti- ja öljynpainemittarit, kierroslukumittari sekä polttoainemittari analogisena. Moottorin valvontatiedot saa Android-sovelluksella tuotua päätelaitteeseen, joka entisestään laajentaa edistyksellistä moottoritietojen seurantaa ja turvallisuutta.
Lähtökohtaisesti vene varustetaan Hyundain merimoottoreilla. Perävetolaite on ensisijainen vaihtoehto, joka voidaan korvata akselivedolla ja merivaihteella. Moottorin tehontarve perävetoratkaisussa on 270 hv (V6 diesel), joka hyvän vääntöalueen vuoksi ei ole kovinkaan kuormasensitiivinen.
Mikäli valitaan akseliveto, moottorin teholuokka on noin 200 hv (4 syl.), jolloin matkanopeus on keskimäärin 18 solmua ja huippunopeus n. 23 solmua. Akselivetoinen vene on runkopituudeltaan noin metrin pidempi (8,5m), johon rungon jatke on jo valmiiksi toteutettuna ja olemassa. Peräsinlaite sijoittuu runkojatkeen osalle. Perävetolaitteena on Mercruiserin Bravo III. Vallalla on myös trendi, jossa propulsio synnytetään ulkolaitaperämoottoreilla. Kaksi 150 hv teholuokan perämoottoria on vaihtoehtona kolmas mahdollisuus.
Venesuunnittelija Anton Salokoski on päivittänyt tammisaarelaisen, Holmö-veneistä tunnetun Jan Holmströmin alkuperäisen suunnittelun, Matti Pasila vastaa veneen konseptoinnista ja uudistusmodifikaatioista ja koneinsinööri Rauno Kurkisuonio on päivittänyt moottori- ja voimansiirtoratkaisut nykymuotoon.
Leena Lehtonen
040 563 8717/leena.lehtonen@aumedia.fi
