– Käytännössä arki on täällä aika kiireistä. Aamupäivällä ollaan luennoilla noin kolme tuntia ja sen jälkeen suunnataan golfkentälle, jossa kuluu päivästä riippuen 3-5 tuntia. Treenien jälkeen tulisi vielä vähän opiskella ja hoitaa muita askareita. Päivisin ei siis tarvitse paljoa miettia, mitä sitä tekisi, kertoo Ellinoora Moisio sähköpostitse.
Ensimmäisen puolen vuoden opinnot sujuivat hyvin ja toinenkin lukukausi on startannut hyvissä fiiliksissä. Yliopisto- opinnot ovat täällä ”university studies” ja ”major studies”. University studies ovat lähellä Suomen lukiokursseja ja niitä käydäänkin pääasissa opiskelujen kaksi ensimmäistä vuotta. Ne koostuvat ns. yleissivistävistä kursseista mm. maantiede ja matematiikka. Näitä kursseja olen nyt tässä ja viime lukukaudella opiskellut. Kielellisesti nämä eivät ole liian haastavia, sillä tieto on jo tuttua lukiosta ja terminologia on melko helppoa. Oman pääaineen kursseja (major studies) käydään university studies-opintojen ohella, mutta pääpaino näiden kurssien opiskelulla on kaksi viimeistä opiskeluvuotta.
Entä sitten golf?
– Golf on sujunut myös ihan kivasti. Alkusyksy oli vaikea, kun niin moni asia muuttui kerralla, joten se heijastui myös pelikentälle. Kisat ovat täällä pääasissa joukkuekilpailuja, jossa joukkueeseen kuuluu viisi pelaajaa ja neljän parhaan tulos otetaan huomioon. Joukkueemme voitti yhden kilpailun syksyllä, joka oli muuten ensimmäinen voitto sitten vuoden 2012!
– Pelasimme syksyn aikana kolme kilpailua ja omakin peli parani loppua kohti. Talvikauden aikana peliä ja tekniikkaa on hiottu ja muutamia kylmiä päiviä lukuunottamatta olemme pystyneet treenaamaan ulkona. Kevätkautemme avaamme maaliskuun 11. päivä Arizonassa. Pelaamme 5-6 kilpailua keväällä riippuen joukkueen menestyksestä. Joten Suomeen olisi tarkoitus palata näillä näkymin toukokuun alun paikkeilla, kun koulu ja kilpailut täällä loppuvat.
– Kulttuurierot ovat osa jokapäiväistä elämää ja niihin tottumiseen meni oma aikansa. Edelleen on vaikea muistaa, miten täällä vanhempien ihmisten puhuttelu ja kunnioitus on paljon tärkeämmässä osassa elämää kuin Suomessa. Lisäksi ihmiset ovat paljon avoimempia ja sosiaalisempia kuin Suomessa. Onneksi ympärilläni on muitakin kansainvälisiä opiskelijoita, joten ”shokkein” kanssa ei tarvitse olla yksin. Meitä on viisi suomalaista tässä yliopistossa ja heihin olen tutustunut jonkin verran tässä puolen vuoden aikana. Onhan se kiva välillä campusalueella huikata jollekin ”moi” sen sijaan että aina se olisi ”hi”.
– Jouluna vietin Suomessa kuukauden verran. Olihan se kiva nähdä perhe ja ystäviä ja viettää aikaa heidän kanssaan. Mutta hyvillä fiiliksillä palasin Jenkkeihin, sillä tiesin että osa elämästäni on nyt täällä ja Suomeen palaisin neljän kuukauden päästä.
Leena Lehtonen
040 563 8717/leena.lehtonen@aumedia.fi
