– Olen tehnyt tätä yli 20 vuoden ajan, sanoo Sture Lindroos, joka on isojen petoeläimien yhteyshenkilö Paraisilla ja myös toimii yhteyshenkilönä peuraeläinkolareissa.
Isojen petoeläimien yhteyshenkilönä Lindroos vastaanottaa ilmoituksia ihmisiltä, jotka ovat tehneet jonkin näköisen havainnon petoeläimestä, yleensä kyseessä on ilves tai susi, mutta joskus hän on myös saanut havainnon karhusta. Toinen tehtävä metsästyshoitoyhdistyksessä on olla yhteyshenkilö peuraeläinkolareissa, ja se tehtävä on paljon enemmän aikaa kuluttava.
150–160 tehtävää vuodessa
– Peuraeläinkolareihin menee paljon aikaa, minulla on noin 150–160 tehtävää vuodessa. Ihmiset soittavat 112:een, joka ottaa yhteyttä poliisiin, ja he vuorossaan ottavat yhteyttä minuun.
Lindroos kertoo, että tehtäviin voi mennä tunti tai melkein puolet päivästä.
Petoeläinhavainnot Lindroos pistää järjestelmään nimeltä Tassu, mihin tiedot rekisteröidään. Lindroosin tehtävään kuluu, ottaa selvää onko kyse sellaisesta petoeläimestä kuin uskotaan. Susien kannalta on ollut rauhallista, kertoo Lindroos, vaikka niistä on tehty useita havainnoita Paraisilla viime aikoina.
Yleensä susi on arka ihmiselle
– Harva on soittanut huolissaan sudesta, olin odottanut enemmän puheluja. Ihmiset eivät ole olleet peloissaan, susi näyttää niin kiltiltä, sanoo Lindroos ja lisää että susi on kuitenkin petoeläin, johon ei voi luottaa.
Yleensä susi on arka ihmiselle ja siitä näkee vain jäljet. Se liikkuu myös eniten öisin, niin suden näkeminen keskellä päivää on harvinaista. Suden pelottelemiseen täytyy hankkia lupa.
– Täällä Paraisilla susi ei oikein sovi taaja-asustuksen ja pienten metsien keskelle. Jos oletetaan että se on viime vuoden pentu, se tulee liikkumaan tällä vähän aikaa ja hakeutuu sitten uusiin ympäristöihin.
PK
Kommentoi