Olen nainen, äiti, sosiologi, puoliso, toimittaja – minulla on monta eri roolia. Toimittaja on vain yksi niistä. Tittelin valitseminen kolumniin on vaikeaa. Hiihtävä äiti, joka työskentelee toimittajana? Ehkä. Minulle ei oikeastaan ole kovin suurta merkitystä, mikä titteli tai allekirjoitus lopussa on. Olen aina ollut kiinnostuneempi ihmisestä roolien takana. Vuoden aikana olen tehnyt lukuisia haastatteluja yhteiskunnassamme eri tilanteissa olevien ihmisten kanssa – kaikkia päihteiden väärinkäyttäjistä ministereihin ja henkilöihin, joilla ei ole puhuttua kieltä. Minulle on aina ollut itsestään selvää, että kohtelen kaikkia samalla kunnioituksella ja arvolla riippumatta heidän asemastaan tai roolistaan yhteiskunnassa.
Muistan kerran, kun minun piti tehdä haastattelu erään korkea-arvoisen yritysjohtajan kanssa ja eräs entinen kollegani kysyi minulta hermostuneena, olinko ajatellut, miten aloitan keskustelun. Varmasti oikeutettu kysymys, mutta kuitenkin niin tarpeeton. Tämä yritysjohtaja oli – kuten olen monta kertaa aikaisemmin todennut – aivan tavallinen ihminen. Tärkätyn kauluksen ja kiillotettujen kenkien takana oli mukava perheenisä. Haastattelusta tuli aivan liian pitkä, mutta olin äärimmäisen kiitollinen kaikista saamistani viitekehyksistä ja kokemuksesta, jonka kaikki roolini ovat antaneet. Erään toisen kerran haastattelin vammaista palvelutyöntekijää ja olin hermostunut siitä, löydämmekö yhteistä kieltä ja ymmärrämmekö ylipäänsä toisiamme. Unohdettuamme kumpikin roolimme, oli hermostuneisuus poispyyhittyä, eikä yhteiseen ymmärryksemme tarvittu montakaan sanaa. Nykyisin olemme hyviä ystäviä.
Valkoinen lääkärin takki symbolisoi tiettyä auktoriteettia ja tiettyä tietotaitoa. Lapsena uskoin kuten moni muukin, että lääkäri voi tehdä kaikki sairaat ihmiset terveiksi aivan kuten uskoin, että kaikki maamme valtaapitävät tietävät varmasti, miten maata tulee johtaa. Tiedämme, että jokaisen valmistuneen lääkärin takana on ihminen, joka voi tehdä virhearvioita, että jokaisen johtajan takana on ihminen omine, ennalta aavistamattomine asioineen. Olen aina ollut utelias luonteeltani ja ollut sitä mieltä, että on jännittävää yrittää listata ihmisten asioita. Kiinnostavaa ei ole rooli, vaan ihminen sen takana. Omat roolini ovat tuoneet mukanaan tiettyjä uhrauksia. Minulta on monta kertaa kysytty, miten saan pidettyä kasassa työn, harjoittelun ja perhearjen, ja kyllä, se on jatkuvaa palapeliä. Panostaminen urheiluun, perhe ja kokopäivätyö johtavat kiistatta joihinkin uhrauksiin ja harvoin olen riittävä kaikissa rooleissa.
Täällä PK:ssa olemme toimituksellisissa rooleissamme tehneet kaikkemme, jotta te lukijat voitte nauttia täyteen pakatuista teemanumerosta kesää ajatellen. Saatte muun muassa tutustua kahteen hienoon ulkoilumahdollisuuteen Nauvossa – Susivuoreen ja Smöraskeniin. Matkalla näköalapaikoille voi käydä Heidin tallilla, joka on kävelyetäisyyden päässä Kirkkomäestä. Tämän ja paljon muuta tarjoamme tähtäimenämme kesä!
Malin Johansson
PK:n uusi toimittaja
Käännös Timo Järvenpää
Kommentoi