Kolmen vuoden hallitustyöskentelyn jälkeen Gunnel Jansson ottaa Paraisten ruotsinkielisten eläkeläisten johtajuuden. Hän seuraa Mikael Reuteria, joka toimi yhdistyksen puheenjohtajana kuusi vuotta.
– Siihen aikaan, kun minä 69-vuotiaana siirryin eläkkeelle, kuului tapoihin liittyä eläkeläisyhdistykseen. Se oli aktiviteetti, vaikka jo tuolloin ajattelin, että silloin todellakin istutaan siellä ja juodaan kahvia muiden vanhusten kanssa, hymyilee Jansson ja kopauttaa kahviaan.
Paljon uusia visioita ja ajatuksia
Vaikka Jansson on ollut eläkeläinen jo kuusi vuotta, työskentelee hän edelleen yhden päivän viikossa yksityisenä hammaslääkärinä Paraisten Malmilla. Hän on iloinen voidessaan edelleen antaa panoksensa alallaan ja monet hänen asiakkaistaan ovat hänen kanssaan samaa ikäluokkaa. Mutta aktiivisena ihmisenä hän ehtii tekemään myös paljon muuta. Kolmen Paraisten ruotsinkielisten eläkeläisten hallituksessa mukanaolon jälkeen, oli hänen vuoronsa ottaa johto ja vuoden alusta lähtien hän on toiminut yhdistyksen uutena puheenjohtajana – puheenjohtajana, jolla on paljon uusia visioita ja ajatuksia toiminnan jatkamisessa.
– Nykyisin 65- ja 90-vuotiaat elävät täysin erilaista elämää. Monella 80-vuotiaalla ei ole älypuhelinta, heillä ei ole koodeja, joilla he pääsevät eri digitaalisiin palveluihin ja useimmat eivät ole edes kiinnostuneita oppimaan. Tämä on iso haaste ja jotain, jonka parissa olemme yrittäneet työskennellä jo jonkin aikaa. Emme voi vain laulaa yhteislauluja, vaan meidän pitää aktiivisesti aloittaa jotakin muuta, mutta toisaalta emme saa unohtaa kaikkia vanhimpiakaan.
Jansson huomauttaa, että eläkeläisyhdistys on kaikille, mutta toiminta pitäisi suunnata nuoremmille sukupolville uusin ajatuksin ja halulla digitalisoida toimintaa.
– Vanhemmat haluaisivat mielellään surffata aalloilla nuorempien mukana. Eräs eläkeläinen sanoi, ettei hyväksy Evert Taubea, sen pitäisi olla Metallicaa, koska hänen ikäpolvensa kuuntelee sitä musiikkia.
Eläkeläiset kokoontuvat joka kuukauden kolmas keskiviikko
Paraisten ruotsinkieliset eläkeläiset kokoontuvat joka kuukauden kolmas keskiviikko palokunnantalolla Paraisilla ja tämä on ehkä näkyvin toiminta ulospäin. Ilo on suuri siitä, että pandemia on näin pitkällä ja eläkeläiset voivat jälleen ajatella kokoontumista ja että sekä harrastusryhmät ja maanantaitreffit käynnistyvät jälleen. Kahden vuoden aikana normaalista 18:sta on järjestetty viidet maanantaitreffit. Yhteensä erilaisia harrastusryhmiä on 14, kuten esimerkiksi bridge, golf, sukututkimus, puutarha ja vesijumppa. Sosiaalinen syrjäytyminen on vaikeaa kaikenikäisille, mutta vanhempien yhteiskunnassa on ”hauraita ja syrjäytyneitä” ollut jo kauan ja palaaminen takaisin sosiaaliseen yhteisöön on vaikeaa.
Suomen ruotsinkielinen eläkeläisyhdistys toimii keskusjärjestönä ja sen tärkein tehtävä on edunvalvonta, kun taas jäsenyhdistysten pääasiallinen tehtävä on aktivoida jäseniä.
Paraisten ruotsinkielisellä eläkeläisyhdistyksellä on tällä hetkellä 463 jäsentä. Suomenkielisillä on Paraisilla kaksi eläkeläisyhdistystä. Eläkeliiton Paraisten yhdistys ry, jonka puheenjohtaja on Heikki Inkari ja Paraisten Eläkeläiset ry, jonka puheenjohtaja on Eija Remes. Janssonin mukaan ajatuksena on kehittää yhteistyötä suomenkielisten yhdistysten kanssa, aikaisemmin ei yhteistyötä ole paljon ollut. Ikähaarukka eläkeläisyhdistyksissä voi olla 30 vuotta, mikä asettaa isoja haasteita tiedon saamisessa jäsenille. Yhdistyksellä on omat verkkosivut ja Facebook-sivu.
– Minusta tuli juuri Facebook-sivun ylläpitäjä enkä ymmärrä siitä paljoakaan – ennen kuin olen sen opetellut, nauraa Jansson.
Yhdistyksellä on oma IT-vastaava, Carl-Gustav Nygårdas. Yhdistys lainaa myös tabletteja, jos joku haluaa kokeilla ja tarvittaessa tehdään kotikäyntejä ja autetaan ja opastetaan. Uusien jäsenten saaminen on osoittautunut vaikeaksi – kun laitetaan tietoa verkkosivulle, tavoitetaan ainoastaan nykyiset jäsenet. Toiveena on, että Facebook-sivun kautta tavoitettaisiin useampia.
Malin Johansson
Kommentoi