Keskiaika luodaan Paraisten kirkkoon

en man och två kvinnor vid altaret i en kyrka
Kappalainen Jari Heikkilä, kanttori Anna Satomaa  ja muusikko Uli Kontu-Korhonen. Kuva: Carina Holm

Lauantaina 9. lokakuuta luo Paraisten suomalainen seurakunta keskiaikaisen tunnelman Paraisten kirkkoon musiikilla, jota esitetään keskiaikaisilla soittimilla ja latinalaisilla rukouksilla.

Illan nimi on ”Stella Splendens”, loistava tähti.

– Musiikki on keskiössä ja kirkko on valaistu vain kynttilänvalolla. Tarkoituksena on luoda kirkkoon keskiaikainen tunnelma, sanoo kappalainen Jari Heikkilä, joka tuntee Paraisten kirkon keskiaikaisen historian.

Hän sanoo, että Paraisten kirkko on yksi maamme vanhimmista keskiaikaisista kirkoista, joka on peräisin 1300-luvulta.

Siihen aikaan oli vähemmän ikkunoita kuin nykyisin, eikä penkkejä. Ne tulivat vasta silloin, kun saarnaaminen aloitettiin kirkossa.

– Keskiaikana kirkko oli enemmän katedraalimainen, sanoo Heikkilä, ja koska musiikki kuului paremmin, ei pappi laulanut oikeastaan lainkaan.

Isä meidän latinaksi

Lauantaina hän lukee Isä meidän ja siunauksen latinaksi. Tervetulosanat sanotaan suomeksi ja ruotsiksi, ja musiikilla on päärooli.

Mukana on ammattimuusikko Uli Kontu-Korhonen, joka on keskiaikaisten soittimien spesialisti.

Hän soittaa muun muassa kannettavat urut 1200-luvulta.

– Keskiaika, joka kesti 500-luvulta 1500 luvulle, oli kaikkea muuta kuin tylsä! hän sanoo ja soittaa niin, että kirkko täyttyy musiikilla.

Hän soittaa myös muun muassa dulcimeria, kanteletta muistuttavaa kielisoitinta.

– Nämä soittimet kuuluvat keskiaikaiseen kirkkoon. Ne on tehty keskiaikaiseille kirkoille ja ne tarvitsevat oikean akustiikan. Niissä soi monta ääntä samanaikaisesti. Monet luulevat keskiajan olleen pimeää aikaa, mutta keskiaikainen musiikki oli värikästä!

Carina Holm
carina.holm@aumedia.fi

Käännös Timo Järvenpää

Ei kommentteja, oletko sinä ensimmäinen?

Kommentoi

Kaikkien, jotka kommentoivat PK:n nettijuttuja, odotetaan tekevän sen asiallisesti ja omalla nimellään. Kommentin allekirjoitus sekä omalla etu- että sukunimellä, kiitos.


*