Psykologi Edmund Berger määritteli tyhjän paperin kammon jo 1940-luvulla antamalla sille nimen kirjoittajan blokki. Kyse on väliaikaisesta tai pysyvästä tilasta, jossa luovuus, tuotteliaisuus ja motivaatio mystisesti katoavat, eikä voi kirjoittaa.
Maailma, jossa elämme on täynnä tapahtumia, asioita ja muita mahdollisia inspiraation lähteitä, joista kirjoittaa, mutta siitä huolimatta joskus törmää tilanteeseen, jossa edessäsi on pelkkä tyhjä paperi tai nykyisin ehkä paremminkin tietokoneen tyhjä näyttö ja avoin word. Mistä saat sen inspiraation, aiheen, josta kirjoittaa, kun on sinun vuorosi kirjoittaa kolumni?
Tiedossasi on jo kuukausien ajan ollut se määrätty aika, jolloin on sinun vuorosi kirjoittaa ja olet ehkä tasaisin ajoin mielessäsi pohtinut sopivaa aihetta ja välillä sen mielestäsi jo löytänytkin, mutta kun et ole sitä sen tarkemmin mihinkään muistiin laittanut, törmäät vuorosi tullessa siihen, että edessäsi on se tyhjä näyttö ja aihe puuttuu. Mitä tehdä? Kysytkö apua joltakin perheen jäseneltä, kaverilta tai joltakin täysin tuntemattomalta vastaantulijalta?
Anne Lukkarila antoi akkakustannus.comin kirjoituksessaan marraskuussa 2020 kolme erilaista harjoitusta, kun se jumi iskee:
1. Tee itsellesi suunnitelma – kalenteroi kirjoittaminen! Varaa aikaa 3 sivun kirjoittamiseen 1,5 h
2. Istu kirjoittamaan: kirjoita mistä vaan esineestä edessäsi 25 minuuttia
3. Mene keittiön maustekaapille. Ota mausteita, istu, sulje silmät ja tuoksuttele. Kirjoita!
Käytännössä toteutan noista juuri parhaillaan tuota kohtaa kaksi, sillä edessäni on tietokone, jonka tyhjälle sivulle kirjoitan parhaillaan tekstiä siitä, kun en keksi mistä kirjoittaisin.. Melkoinen dilemma siis.
Vielä noihin aiheisiin, joista voisi kirjoittaa, sillä niitä on paljon. Ukrainan sota on tietysti yksi aihe, mutta siitä kirjoittaminen olisi jo toistoa, sillä siitä on jo kirjoitettu niin paljon, kuten myös koronaepidemiastakin ja tulevista neljännen annoksen rokotuksista. Kulttuurista ja musiikista toki aina löytyy kirjoitettavaa – vai löytyykö? Toki unohtaa ei voi lempiaihettani urheilua ja tietysti kuningas jalkapalloa, sillä pelataanhan Englannissa parhaillaan naisten EM-kisoja. Toki myös paikallisen Pargas IF:n edesottamuksista jalkapallon Ykkösessä löytyisi paljon aihetta. Yksi mielenkiintoinen aihe voisi ollut huhut, miten ne syntyvät ja kuinka luotettavia ne yleensä ovat. Toki myös kotikaupunkimme Parainen todellisena kesäkaupunkina voisi olla hyvä kolumnin aihe, mutta toisaalta kuinka moni ulkopaikkakuntalainen todellisuudessa lehteämme lukee, sillä Paraisista kirjoittaminen olisi kuitenkin heille suunnattua tekstiä – vai olisiko?
Ja nyt kun tässä olen aikani pohtinut, mistä kirjoittaa ja on näitä ajatuksia wordiin kirjoittanut, huomaan, että tekstiä on syntynyt paperille jo normaalin kolumnin mitta, joten on aika lopettaa.
Hyvää loppukesää
Timo Järvenpää
Kirjoittajan blokista kärsivä PK:n toimittaja
Kommentoi