Päätöksenteko on vaikeaa. Osalle meistä elämän suuret valinnat tehdään nopeasti ja päätökset tuntuvat helpoilta. Toiset pohtivat pitkään, mitä söisivät illalliseksi ja valinnan jälkeenkin vielä empivät ja punnitsevat, olisiko pizza sittenkin ollut parempaa. Milloin sitten voidaan sanoa päätöksen olleen hyvä?
Metsänomistaja päättää rahapulassaan kaataa suvun vanhat metsät, myydä puut ja siirtää rahat säästötililleen. Eläkkeellä on mukava käydä pari kertaa vuodessa Kanarialla ja elää hieman leveämmin, kun raha on kasvanut korkoa rahastoissa. Lapsenlapsillekin voi ostaa paremmat joululahjat. Päätös oli varmasti helppo tehdä ja tuntui oikealta, mutta oliko se hyvä tulevien sukupolvien kannalta, kun hiilinielumme pieneni ja luontokato kiihtyi, kun metsä katosi?
Ennen asunnon hankintaa, meidän tulisi ottaa huomioon kaikki mahdolliset asumiseen vaikuttavat yhteiskunnalliset tekijät nyt ja tulevaisuudessa, asuinalueen tilanne ja hintojen kehittyminen sekä naapurin poliittinen suuntautuminen ja grillin kaasupolttimien määrä, jotta voimme täydellä varmuudella tehdä hyvän päätöksen. ”Hyvin suunniteltu ei ole koskaan valmis” ja tämän vuoksi kaikkea ei voi varmistaa etukäteen, vaikka kuinka haluaisimme.
Kun oikein paneudun asiaan, päädyn ajatusleikkiin, että päätöksenteon onnistuminen on usein oikeastaan paradoksi. Lähes aina löytyy jostain taho, jonka mielestä päätös on huono. Kaikkia ei voi koko ajan miellyttää ja jokaista tulevaisuuden käännettä ei pysty ennustamaan. On olemassa selkeitä ja helppoja tilanteita, joista selviää maalaisjärjellä ja lakeja noudattamalla, mutta vaikeilta tuntuvien arkisten päätösten onnistumista ei pysty kukaan ennustamaan. Myöskään joidenkin merkittävien yhteiskunnallisten päätösten seuraamuksia ei välttämättä voi arvata kukaan. Meille selviää vasta myöhemmin, oliko Suomen hyvä hakea Naton jäsenyyttä nyt vai olisiko se pitänyt tehdä jo 20 vuotta sitten.
Olisiko vaan helpompi olla tekemättä mitään ja antaa muiden ottaa vastuu, kun tulevaisuutta ei voi ennustaa ja tehdyillä valinnoilla ei ole välttämättä mitään väliä? Ratkaisu kuulostaa houkuttelevalta, mutta päätös ryhtyä vapaamatkustajaksi ei tietenkään ole tie onnellisuuteen. Vapaa-ajasta voi tulla hyvin tapahtumaköyhää ja työelämässäkin pahimmat vastuunsiirtäjät pannaan häpeäpaaluun nuokkumaan.
On tavallaan aika lohdullista ajatella, että täydellisten ja kaikkia miellyttävien päätösten teko on lopulta lähes mahdotonta, jos otamme huomioon kaikki osapuolet ja tulevaisuuden käänteet. Tämän oivalluksen jälkeen vaikeatkin päätökset voivat muuttua hieman helpommiksi.
On tärkeä myös muistaa, että kaikkien päätösten ei tarvitse olla välttämättä aina lopullisia. Me opimme koko ajan uutta ja saamme vaikutteita ympäristöstämme ja kanssaeläjistämme. Omat valintamme saattavat alkaa joskus kaduttaa niin paljon, että päätös pitää pyörtää. Vaikka menit jo ostamaan hernekeiton ainekset, voit katumuspäissäsi siirtää herneiden keittelyn huomiselle ja hakea illaksi pizzan kaupungilta.
Jaakko Lento
Kirjoittaja on omituista maailmaa ihmettelevä skräbböleläinen ja Paraisten luonnonsuojeluyhdistyksen hallituksen jäsen.
Kommentoi