Chatbot on herättänyt keskustelua koulutusalalla
Chat GPT:n lanseerauksesta reilu vuosi sitten on yhteiskunnassa keskusteltu paljon ja kehitys on herättänyt uusia kysymyksiä. Tekoälyn avulla kysymyksiin vastaava chatbot on herättänyt keskustelua, ennen kaikkea koulutusalalla.
– Olemme joutuneet pysähtymään ja miettimään, miten tämä uudenlainen työkalu toimii ja mitä mahdollisuuksia ja haasteita se tuo mukanaan, Linda Mannila sanoo.
Viime syyskuusta lähtien Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen osaston apulaisprofessorina toiminut Mannila piti kaksikielisen luennon Bravan oppimiskeskuksen henkilökunnalle maanantai-iltapäivällä. Päätoimisen tekoälyprofessorin tehtävänsä lisäksi hän toimii vierailevana tutkijana Linköpingin yliopistossa Ruotsissa ja johtaa Digismartia. Yritys tarjoaa kaikkea luennoista ja koulutuksesta projektinhallintaan ja digitalisaatioon, koulutukseen ja yhteisön kehittämiseen liittyviin tutkimuksiin.
Mikä on ”todellista” ja mikä ei
Mannila korostaa, että meillä on ollut erilaisia tekoälyratkaisuja arjessamme jo pitkään, mutta keskustelu yhteiskunnassa sai vauhtia chatbottien tulon myötä. Joidenkin on helpompi omaksua uusi työkalu kuin toisten. Kehitys on tehnyt yhä vaikeammaksi erottaa, mikä on ”todellista” ja mikä ei.
– Emme voi olla varmoja, että ”Pellen” lähettämä teksti on ”Pellen” kirjoittama. Kuinka tätä tulisi käsitellä? Sama koskee kuvia, videoita ja ääntä. On tärkeää, että käymme tällaisia keskusteluja ja pohdimme, mitä tämä tarkoittaa.
Lisäksi Mannila korostaa, että meidän tulee sekä opetella käyttämään tekoälypalveluita että hankittava riittävä perusymmärrys siitä, miten tekniikka toimii. Koulumaailmassa on helposti käynyt niin, että keskustelu tekoälystä saa negatiivisen sävyn, mutta tekoälyn kehittämisessä on myös monia etuja.
– Tekoälypalvelut voivat auttaa meitä säästämään aikaa, tarjota uusia ajattelutapoja ja toimia kaikulautana.
“Uskalla kokeilla”
Esimerkkinä Mannila mainitsee chatboteista saamaamme avun arjen tilanteissa: tekstien kääntämisessä ja korjaamisessa, ideat juhlaillallista varten tai ehdotukset lomareittiä varten erityisesti meitä kiinnostavine nähtävyyksineen.
– Uskalla kokeilla, jokainen voi hyötyä tekoälystä omalla tavallaan, mutta ole kriittisesti utelias, Mannila sanoo.
Malin Johansson
Käännös: Tuuli Meriläinen
Linda Mannila
Ikä: 44
Syntynyt ja kasvanut: Kristiinankaupungissa
Asuu: Paraisilla vuodesta 2011
Työ: Toimii tietojenkäsittelytieteen apulaisprofessorina Helsingin yliopistossa. Vieraileva tutkija Linköpingin yliopistossa Ruotsissa. Yrittäjä.
Perhe: aviomies ja kaksi lasta
Harrastukset: taekwondo, salitreenit, kuorolaulu, erilaiset pelit
Kommentoi