Uusia tuulia Magerstanissa

Olen poistunut joistakin Facebook-ryhmistä. Tiedättehän, nuo ”valitus- ja marmatus-ryhmät”, missä kaikki voivat ilmaista näkemyksiään asioista, jotka tapahtuvat Magerstanissa.

Sinne on nimittäin helppo uppoutua ja tulla valittaja-akaksi tai hapannaamaksi. Sellaiseksi henkilöksi, joka aina löytää jotakin negatiivista puhuttavaa kyseessä olevasta aiheesta. Tunnen oloni paremmaksi ilman näitä ryhmiä.

Haluan sen sijaan nostaa esille sen, että tänä kesänä ja syksynä on tapahtunut paljon hyvää. Vierasvenesataman terassilla ja hotellin ravintolalla on uudet yrittäjät, Niko ja Budda & kumppanit, nuoria, energisiä yrittäjiä, jotka uskaltavat olla innovatiivisia ja ottavat riskejä rajoituksista ja epävarmuudesta huolimatta. Nuorekas konsepti, rento ja mutkaton, hyvää ruokaa ja hyvää tunnelmaa.

Koirabaana on saanut kuntoportaat ja olen iloinen siitä, että vihdoinkin käytetään hyväksi sitä erityistä kivikasaa johonkin, josta on monelle iloa ja hyötyä! Koirabaana on jotakin ainutlaatuista, jollaista ei ole muualla, tietääkseni? Hyvin tehty, Kronbergin klaani ja kaikki superahkerat talkoolaiset!

Vanha Kunnantupa tyhjennettiin kaikesta toiminnasta, se seisoi paikallaan murheellisena ja hylättynä ja monet kummastelivat mitä vaaleanpunaiselle talolle tapahtuu. Pelkäsimme, että se vain on siinä ja rapistuu, kunnes ainoa mahdollisuus on purkaa se. Kulttuurihistoriallinen talo, useiden vuosien ajan huonojen kunnostustoimien koettelema. Mutta pelastus tuli Christelin, Lurren ja Dezin muodossa. Luojan kiitos. Talo on pelastettu!

Nyt jää nähtäväksi, ketkä ottavat haltuunsa Sunnanbergin ja Vånon koulut, jotka myös ovat tyhjillään ja autioina ja kaipaavat niitä hulluja tyyppejä, jotka heittäytyvät kuolemaa halveksuen kunnostusseikkailuun ja joilla on halua ja taitoa (ja rahaa…) pelastaa nämä kauniit, arvokkaat vanhukset.

Axon konditoria tyhjennettiin. Toinen ”kulttuurimonumentti”, joka oli paraatipaikalla ja näytti kurjalta, ikkunat pimeinä ja autioina. Mutta yhtäkkiä tyhjiin ikkunoihin laitettiin paperit ja me pystyimme päättelemään, että siellä tapahtuu jotakin! Kyllä!

Itse asiassa saimme pian tietää, että Essi ja Petri avaavat siellä Jazz Cafén. Oi tätä ilon päivää! He kunnostivat ja korjasivat ja nyt meillä on iltaisin auki oleva kahvila, jota olemme niin kauan kaivanneet, lisäksi vielä elävää musiikkia ja hienoja artisteja!

Kohta saamme myös ompelimon Kauppiaskadulle, Lotan luomaa mukavaa tunnelmaa, tulee olemaan jännittävä nähdä se valmiina. Kauppiaskatu näyttää ehkä heräävän henkiin! Ehkä keskusta kuitenkin pysyy keskustassa?

Näyttää siltä, että se tarttuu, luovuus ja yrittäjyys, joka ehkä tarvitsi pandemian, joka pysäytti oravanpyörän ja pakotti meidät ajattelemaan uusiin suuntiin, antaa uusien tuulien puhaltaa solmuihin.

Pyyhkäistään pois pölyttynyt pessimismi, ravistellaan valittaja-akkoja ja hapannaamoja… vaikka he ehkä jatkavat edelleen marinaansa näissä Facebookin ”mielipide”-ryhmissä, kenties?

Valitettavasti negativismi on tarttuvaa, joten voimme vain toivoa, että se olisi nyt poispuhallettu…

Skini Lindgård

”Kulttuuri on lähinnä sydäntäni”
Käännös: Timo Järvenpää

Ei kommentteja, oletko sinä ensimmäinen?

Kommentoi

Kaikkien, jotka kommentoivat PK:n nettijuttuja, odotetaan tekevän sen asiallisesti ja omalla nimellään. Kommentin allekirjoitus sekä omalla etu- että sukunimellä, kiitos.


*