Paraisten lukion oppilaat voivat olla ylpeitä lukiostaan ihan syystä – 70 oppilaan lukio nappasi syksyllä jo toistamiseen ykköspaikan STT:n pienten lukioiden vertailussa.
Oppimiskeskus Bravassa on parhaillaan välitunti, ja puheensorinaa kuuluu niin suomeksi kuin ruotsiksi. Koulujen välisiä rajoja ei voi havaita – ainakaan käytävillä. Paraisten lukion vararehtori Mira Ruponen-Kuutti kertoo, että oppimiskeskus on avannut monta mahdollisuutta yhteistyöhön pidemmällä aikavälillä.
– Yritämme kuitenkin nostaa oman lukion henkeä monin tavoin. Paraisten lukiolla oli oma jouluhetki, meillä tulee olemaan oman lukion potkiaiset, ja muita ihan omia juttuja. Haluamme, että opiskelijat tuntevat, että he ovat osa Paraisten lukiota, vaikka oppitunteja on siellä täällä ja vaikka naapuriluokassa on toisen koulun opiskelijoita, Ruponen-Kuutti sanoo.
Ryhmäkoko on valtti
Joulukuussa 2023 parhaimmat ylioppilaskirjoitusten tulokset oppilaiden lähtötasoon suhteutettuna kirjoitettiin pienten lukioiden osalta Paraisten lukiossa – ja tulos oli sama myös viime vuoden keväällä. Menestyksen takana on vararehtorin ja opiskelijoiden mukaan juuri yhteishenki ja lukion pieni koko. Lukiossa on noin 70 opiskelijaa, joista vajaa parisen kymmentä kantaa valkolakkia tänä keväänä. Kehitys ykkösluokasta valmistumiseen asti on siis Suomen paras, mutta mikä on menestyksen takana?
– Pienet ryhmäkoot ovat meidän valttimme. Ryhmissä saattaa olla alle 10 opiskelijaa, verrattuna isojen lukioiden ryhmiin. Pienet ryhmät mahdollistavat opiskelijalähtöisen opettamisen, jolloin opiskelijan henkilökohtaiset vahvuudet tunnetaan. Ja koska lähes aina sama opettaja opettaa koko lukiopolun ajan niin kehityskaari näkyy hyvin.
Tukea myös hyvin pärjääville
Ruponen-Kuutti kertoo, että Paraisten lukiossa annetaan paljon tukiopetusta tarvittaessa. Koulussa tuetaan myös niitä, jotka pärjäävät hyvin – omaa tasoa voi siis opinnoissa nostaa myös perusvaatimuksia korkeammaksi. Tämä vaatii opiskelijakeskeisyyttä ja opettajilta myös ammattitaitoa.
– Paraisten lukiossa opettajat tuntevat toisena hyvin ja sanoisin, että meillä on hyvä ilmapiiri, niin oppitunneilla kuin opettajien kesken. Opettajat ovat ammattitaitoisia ja he tuntevat oman oppiaineensa. Se näkyy myös opetuksen laadussa.
Korona sekoitti kuvioita
Viime vuosina lukioon pyrkivien lähtötaidot ovat heikentyneet, tämä koskee varsinkin lukutaitoa sekä matemaattisia taitoja. Ruponen-Kuutti uskoo, että korona on osasyy.
– Kun koululaiset olivat etäopetuksessa, opettajan tuki oli vähäisempää ja oppilas joutui itse ottamaan vastuuta opintojen etenemisestä mikä väistämättä vaikutti opintojen etenemiseen. Hänen mukaansa se, että nuoret lukevat nykyään niin paljon vähemmän ja paljon lyhyitä tekstejä, vaikuttaa luetun ymmärtämisen taitoihin. Lukioon siirryttäessä opiskelutahti kasvaa, ja uuden omaksuminen on hankalaa, jos perustaidot eivät ole kunnossa – tämä näkyy varsinkin lukuaineissa ja matemaattisissa aineissa.
Tietokoneet ja puhelimet ovat kuitenkin tätä päivää myös lukiossa. Suurin osa koulukirjoista on nykyään digitaalisia, ylioppilaskirjoitukset tehdään koneella, ja puhelimilla pelataan kouluajalla myös opiskelua tukevia pelejä.
Opiskelijat Noomi Karkulahti, 17 vuotta, ja Satya Henttula, 19 vuotta, valmistuvat molemmat tänä keväänä ja he kokevat, että ovat kehittyneet lukioaikana muun muassa lukutekniikan osalta. Avainsanat hyvälle kehitykselle ovat heidän mielestään yhteishenki ja pienet ryhmäkoot.
– Suosikkiaineeni ovat biologia, ja kielistä englanti ja ruotsi. Matikka on aina ollut minulle haastavaa, mutta luen edelleen pitkää matikkaa. Olen panostanut kaikkiin aineisiin ja tehnyt läksyt huolella, Karkulahti kertoo.
Tietokoneet kuuluvat kouluun
Karkulahti sanoo, että vaikka tietokoneiden käyttö oli hänelle tuttua lukioon tultaessa, joidenkin laskuohjelmien käyttö oli silti alkuun haastavaa.
Henttula kävi yläkoulun Turun kansainvälisessä koulussa, jolloin opiskelukieli oli englanti. Se, että opiskelukieli vaihtui lukiossa suomen kieleen, ei ollut hänelle mikään ongelma.
– Tärkeää minulle lukiossa on ollut opettajien tuki ja opetusmateriaalien laatu. Tietokoneen kanssa kiva tehdä koulutöitä ja minulla ei ole ollut ongelmia jättää puhelin pois opiskeluiden aikana.
– Opettajien tuki on tärkeää, mutta niin on myös kavereiden tuki. Omaan opiskeluun vaikuttaa paljon myös se, miten oma kaveriporukka suhtautuu opiskeluun, Karkulahti toteaa.
Mikä ihmeen lukiovertailu?
- STT:n lukiovertailussa verrataan toisiinsa lukiopaikan vastaanottaneiden sisääntulokeskiarvoja ja yo-tuloksia. STT vertaa tuoreimpia yo-tuloksia kolme vuotta aiempiin sisääntulokeskiarvoihin. Muuttujissa käytetään koulukohtaisia keskiarvoja.
- Tarkastelussa on mukana 4 yo-koetta. Keväästä 2022 lähtien ne ovat olleet äidinkieli, parhaaseen arvosanaan johtanut pitkän aineen koe ja kaksi seuraavaksi parhaaseen arvosanaan johtanutta koetta. Aiemmin käytettiin 4 pakollisen kokeen arvosanoja.
- Koulukohtainen yo-keskiarvo saadaan, kun lasketaan yhteen kokelaiden yo-tulosten keskiarvot ja jaetaan tulos kokelaiden määrällä. Yo-tulokset muutetaan kouluarvosana-asteikolle lisäämällä tulokseen 3. Näin maksimiksi saadaan 10, joka on kouluarvosanojen maksimi.
- Vertailun tulokset näyttävät, kuinka opiskelijoiden arvosanat ovat muuttuneet lukion aikana. Pelkkiä ylioppilaskokeita vertailemalla kärki koostuisi lähinnä lukioista, joihin pääsee vain jo valmiiksi koulussa hyvin menestyneitä opiskelijoita korkeilla keskiarvoilla.
- Lukioita on vertailtu vuodesta 2012 lähtien. Paraisten lukio oli pienten lukioiden sarjassa ykkönen sekä keväällä että syksyllä 2023.
- Pargas svenska gymnasium oli syksyllä pienten lukioiden luokassa sijalla 8.
Lähde: www.stt.fi
Tuuli Meriläinen
Kommentoi