Suomalaisilla on korkea maksuetiikka. Kun olin vaihto-opiskelijana Yhdysvalloissa, historian kirjassa oli lause, että Suomi oli ainoa maa maailmassa, joka maksoi sotakorvauksensa kokonaan. Vuonna 1952 maksettiin lähes 600 miljoonan dollarin summa, nykyrahalla yli 6,5 miljardia dollaria.
Ei ole mahdotonta, että tällainen ylpeys olla taloudellisesti riippuvainen muista on syöpynyt suomalaiseen mentaliteettiin. Muistan, että isäni ei halunnut lainaa. Hänelle lainat merkitsivät vapauden puutetta. Yhdeksänlapsisessa perheessä rahat eivät luultavasti riittäneet koko ajan, ja perhe saattoi joutua lainaamaan rahaa epäedullisin ehdoin.
Nyt kaikilla on lainaa; valtioilla, kunnilla ja kotitalouksilla. Suomen valtion velka oli pitkään suhteellisen alhainen. Esimerkiksi Suomen valtionvelka oli vuosituhannen vaihteessa 42,5 % BKT:sta, kun Ruotsin oli 50,8 %. Nyt olemme joskus jopa ylittäneet EU:n velkakaton, joka on enintään 60 prosenttia BKT:sta. Tilastojen mukaan suomalaisilla on enemmän velkaa kuin ennen. Perinnässä, jossa työskentelen, liikkuu noin puoli miljoonaa ihmistä vuosittain. Lähes 10 prosentilla aikuisväestöstä on maksuhäiriömerkintä. Se on enemmän kuin 90-luvun laman aikana.
Lainan saaminen sellaista elämäntyyliä varten, jota luulemme haluavamme ja jonka koemme, että meiltä odotetaan, on tullut helpommaksi, ja siksi ylivelkaantuminen on lisääntynyt. Kuka tahansa voi joutua velkaongelmiin nykypäivän aggressiivisen luottomarkkinan ja markkinoinnin takia. Pärjäämme hyvin ilman Netflixiä tai uusinta puhelinta. Kotitalouskustannukset ovat nousseet voimakkaasti syksyn ja talven aikana energiakriisin, inflaation ja esimerkiksi korkokustannusten nousun vuoksi. Talous voi olla tavallista tiukemmalla joulun ja uudenvuoden lomien jälkeen, ja kun joulukuun sähkölasku on maksettava. Myös työttömyys, sairaudet, avioerot ja muut elämän haasteet voivat vaikeuttaa taloutemme hallintaa.
Ylivelkaantuminen koskettaa koko yhteiskuntaamme ja kasvattaa kuilua niiden välillä, joilla on resursseja, ja niiden, joilla ei ole resursseja eikä tulevaisuudennäkymiä. Jos ylivelkaantumista tarkastellaan puhtaasti sosioekonomisesta näkökulmasta, se tekee myös siten paljon vahinkoa. Yksilötason tappioiden lisäksi ylivelkaantuminen aiheuttaa yhteiskunnalle menetyksiä muun muassa menetettyjen tuotanto- ja terveydenhuoltokustannusten muodossa. Siksi on tärkeää kiinnittää huomiota yhteiskunnan velkakehitykseen. Yhteiskunnan tulee auttaa korkeista sähkölaskuista kärsiviä, ennen kuin laskusta tulee monta kertaa kalliimpia ja velkaantuminen ylivoimaiseksi, mutta ei niin kuin nyt energiapopulistisilla päätöksillä, jotka ovat järjettömän kalliita, harhaanjohtavia ja myöhässä. Jakamalla joululahjarahoja kaikille lisäämme yhteistä velkaa.
Pääsy velkasaneeraukseen pitäisi olla helpompaa yksinkertaisilla ja nopeilla prosesseilla. Negatiivinen spiraali pyörii hyvin nopeasti. Meillä Suomessa on kulttuuri, jossa ei puhuta siitä, mitä ansaitsemme tai mitä velkaa meillä on. Rahasta puhumisen ei pitäisi olla tabu. Usein on mahdollista saada asiat järjestykseen ja velkoja järjestellä, vaikka tilanne tuntuisi vaikealta. Pyydä apua ja neuvoja velkojen selvittämiseen varhaisessa vaiheessa. Velkojasi ei ole syytä hävetä, eikä sinun tarvitse masentua tai syyttää itseäsi, jos joudut vaikeuksiin.
Lain mukaan ulosottomiehen on toimittava objektiivisesti ja puolueettomasti. Kenellekään ei saa aiheuttaa enempää haittaa kuin on tarpeen. Ulosottotarkastaja ja ulosottomies noudattavat lakia, mutta antavat myös neuvoja, eivätkä lähde tietokoneen tai television kanssa. Ensimmäinen neuvomme on kuitenkin varmistaa, että maksat vuokran. Me kaikki tarvitsemme katon päämme päälle. Velat eivät ole ikuisia, eikä niitä voi periä. Älä kuitenkaan hautaa päätäsi hiekkaan, vaan pyydä apua! Et ole yksin!
Barbara Heinonen
Hallintovouti ja Paraisten makkara
Käännös: Tuuli Meriläinen
Kommentoi