Kemiönsaaresta esimerkkiä

Tunnen ainakin yhden henkilön, joka kiitos koronavilkun, on saanut tietää olevansa altistunut koronavirukselle. Hän testautti itsensä ja testi oli positiivinen. Hän voi hyvin, oli karanteenissa ja tartunta ei levinnyt.

Koronavilkku julkaistiin 31. elokuuta. Reilu viikko sen jälkeen sovellus oli ladattu 1,8 miljoonaa kertaa, mikä ylitti kaikki odotukset. Sovelluksen tarkoitus on helpottaa tartuntaketjujen katkaisemista.

Jokaisen, joka saa varoituksen altistumisestaan, pitäisi tarvittaessa testauttaa itsensä ja ennen kaikkea, pysyä poissa muiden läheisyydestä, jotta tartuntoja ei tule useampaa.

Osa kaupungeista ja kunnista toimii samalla periaatteella kuin koronavilkku. Ne lähettävät tiedon, jos joku on sen jälkeen vahvistetusti saanut koronatartunnan, missä paikoissa tartunnan saanut on ollut ja mihin aikaan.

Tarkoituksena on, että ihmiset, jotka voivat olla altistuneita, ovat erittäin tarkkaavaisia kaikista oireista, jotta he voivat testata itsensä, jäädä karanteeniin ja estää tartunnan leviämistä.

Kemiönsaari on sellainen kunta. Täällä kunta on julkaissut tietoa sekä verkkosivuillaan että sosiaalisessa mediassa, missä positiivisen tuloksen saanut henkilö on ollut, esimerkiksi missä kirkossa sunnuntaina tai jos esimerkiksi tietyssä kahvilassa olleet lounasvieraat voivat olla altistuneita virukselle. Kunnan terveydenhoito on kannustanut kaikkia samassa paikassa samaan aikaan olleita olemaan vapaaehtoisessa karanteenissa ja ottamaan yhteyttä terveydenhuoltoon.

Kuten koronavilkku, mutta paikallisella tasolla, jos näin halutaan.

Paraisilla on valittu toinen linja. Täällä kaupunki ilmoittaa vain sellaisista koronatartuntatapauksista, jotka on todettu kaupungin omassa toiminnassa. Kaupunki on syksyn aikana tiedottanut koronatapauksesta Sunnanbergin koulussa ja suomenkielisessä lukiossa. Muuten ei mitään ja paraislaiset saavat luottaa koronavilkkuun – ja viidakkorumpuun.

Mitä vähemmän oikeaa tiedottamista, sitä enemmän huhuja, ja huhuja liikkuu Paraisillakin. Mitä enemmän huhuja, sitä vähemmän tietoa ja totuutta.

Siksi muun muassa hallitus ja terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on pitänyt niin monta suorana lähetettyä tiedotustilaisuutta jo viruksen Suomeen tulosta lähtien – tarjotakseen ihmisille oikeaa tietoa.

Äskettäin eräs tutkimusprojekti, joka käsittelee oikeaa tiedottamista koronakriisin aikana ja missä on mukana tutkijoita Vaasan yliopistosta, Itä-Suomen yliopistosta ja maanpuolustuskorkeakoulusta, sai kaksi miljoonaa euroa Suomen Akatemialta. Tutkimusjohtajien mukaan on päätösten tekijöillä ja kansalaisilla oltava mahdollisuus oikeaan ja luotettavaan tietoon, muuten on olemassa riski, että tieto katoaa, vääristyy tai korvataan väärillä tiedoilla.

Paraisten tartuntojen jäljittäjät ovat tehneet hyvää työtä, jonka laajuutta meidän muiden on vaikea ymmärtää. Mutta eikö meidän kaikkien pitäisi pitkällä aikavälillä saada enemmän avoimuutta tartuntariskiä koskien, sen sijaan, että huhut leviävät ja elävät omaa elämäänsä? Kaikilla ei ole koronavilkkua.

Carina Holm

PK:n toimittaja

Käännös: Timo Järvenpää

Ei kommentteja, oletko sinä ensimmäinen?

Kommentoi

Kaikkien, jotka kommentoivat PK:n nettijuttuja, odotetaan tekevän sen asiallisesti ja omalla nimellään. Kommentin allekirjoitus sekä omalla etu- että sukunimellä, kiitos.


*