Sää ja ilmasto ovat olleet paljon tapetilla viime aikoina. Sää ja ilmasto eivät ole sama asia, mutta ilmasto vaikuttaa säähän ja sää vaikuttaa minun työhöni maanviljelijänä.
Kun työskentelee luonnon kanssa, on säällä iso merkitys.
Joskus täytyy esimerkiksi viimeistellä työ ennen sateen alkamista tai odottaa tekemällä jotakin muuta, kunnes sade loppuu. Sääennusteet ovat siis tärkeitä.
Muutama sukupolvi sitten ihmiset olivat varmasti parempia tulkitsemaan luonnon merkkejä siitä, millainen sää tulee olemaan seuraavina päivinä. Jotkut menetelmät parempia kuin toiset, esimerkiksi jos pääskyset lentävät matalammalle pyydystämään hyönteisiä ennen matalapainetta, voi se tarkoittaa sadetta, mutta en usko, että pihlaja tietää kylväessään marjoja, millainen talvesta tulee.
Aikojen myötä apuvälineet ovat tulleet paremmiksi, kuten barometri. Ilmatieteenlaitosten sääennustukset ovat toki jo pitkän aikaa olleet pääasiallisia apuvälineitä silloin, kun maanviljelijä suunnittelee töitään.
Lapsena kasvaessani muistan, että radiosta tuli viiden päivän ennuste noin lounasaikaan ja silloin piti olla hiljaa pöydän ääressä, koska ennustetta kuunneltiin tarkasti keskittyen.
Televisiossa osa meteorologeista oli lähes kuuluisuuksia ja paras kaikista oli Ruotsin John Pohlman. Hänen ennustuksensa olivat yleensä parempia kotimaisiin verrattuna.
Aiemmin ennusteet usein jaettiin esitettäessä suurelta osin pohjoiseen ja eteläiseen tai itäiseen ja läntiseen osaan maata.
Jossakin vaiheessa tuli palvelupuhelin, minne voi soittaa saadakseen tarkan sääennusteen Turunmaalle sisältäen vihjeitä ja uutisia viljelyyn.
Sellainen erityinen ennusta vain Turunmaalle oli iso askel ja sinne voi soittaa rauhassa ilman, että muun perheen olisi pitänyt olla hiljaa.
Mielenkiintoinen yksityiskohta, joka osittain elää edelleen, on se, että monet sanovat ”ne lupaavat/lupasivat” sellaista ja sellaista säätä, mikä määritelmän mukaan on väärin, koska he eivät todellakaan lupaa, vaan ennustavat.
Siitä huolimatta olen huomannut tulleeni julmasti pettyneeksi, kun ”luvattu” sää ei tulekaan, vaikka pitäisi tietää, että kymmenen päivän sääennustus ei voi aina pitää paikkaansa sataprosenttisesti.
Nykyaikana ennusteista on tullut normaali osa minun älypuhelintani. Minulla on kourallinen sovelluksia, jotka puhelimen näyttöajan seurannan mukaan ovat eniten käytettyjä joidenkin some-sovellusten jälkeen. Nämä uudet sääsovellukset voivat antaa lyhyitä ja pitkiä ennusteita tarkkaan joihinkin kyliin tai saariin saaristossa.
Ennusteiden lisääntynyt tarjonta ja sovellukset ovat lähes kehittäneet minulle riippuvuuden seurata jatkuvasti, miten ennusteet kehittyvät riippuen siitä, mihin aikaan ne päivällä päivitetään. Lisäksi tulevat kaikki sadetutkat ja salamien jäljittäjät, joiden avulla voi seurata minne sade menee ja jos on satanut enemmän tai vähemmän Kemiössä, kiusa se on pienikin kiusa.
Nyt on olemassa lisäksi todennäköisyysprosentti, kuinka todennäköinen ennuste yleensä on sekä muun muassa vaihtoehtoisia skenaarioita, millainen sää tulee olemaan, jos se ei toteudu todennäköisimmän mallin mukaan.
Joskus kuitenkin kyllästyy ennusteisiin, että kuitenkin leikataan nurmikkoa ja ollaan vain rehellisesti pettyneitä, kun sataa lähes kuivalle heinälle. Hiehoillekin on oltava rehua.
Antte Johansson
Maanviljeilijä Heisalasta
Käännös Timo Järvenpää
Kommentoi