Saaristoa ympäröi taide. Itse luonto on itsessään taideteos! Äidilläni oli tapana sanoa minulle ollessani pieni, että luonto on paras taiteilija ja olen samaa mieltä. Luonto sekoittaa värejä parhaiten, luo rajuja tunnelmia valon ja pimeyden kesken. Muodostaa kuvioita, muotoja ja sillä tavalla tunteita – meissä.
Ehkä tämä on yksi syistä, miksi niin monet taiteilijat ovat valinneet asuinpaikakseen niin inspiroivan ympäristön?
Meren roiskeet, pilvien vaellus, nouseva ja laskeva aurinko, vangitsevat sävyt. Usein unohdetaan todella katsoa sitä mitä nähdään. Uskon, että taiteilijoiden tehtävä on muistaa, huomioida, tarkkailla ja tallentaa nämä yksityiskohdat. Osoittaa ja kertoa mitä ympärillämme tapahtuu. Kun asuu niin lähellä luontoa, tulee eräällä tavalla luonnolliseksi. Näkemästään tulee luonnollista ja ehkä jopa tavallaan näkymätöntä. Ehkä jopa sulautuu siihen ja naamioituu lehtien joukkoon niin kuin eläimet?
Taiteessa meitä koskettaa eniten tilanteet, jotka tunnemme, ymmärrämme ja jotka ovat tuttuja entuudestaan. Joskus ne herättävät vanhoja muistoja tai mukavia tapahtumia menneestä. Se koskettaa. Silloin kun taiteilija on onnistunut luomaan tunteita tai tuomaan esille ja takaisin ajan, on tehtävä loppuun saatettu. Henkilökohtaisesti unelmani on onnistua luomaan jotakin niin odottamatonta, että katsoja pyörtyy, suuttuu tai itkee. Tämä tarkoittaisi, että taideteos on todella koskettanut niin voimakkaasti, että se on vaikuttanut henkilöön syvemmällä tasolla kuin vain pelkkä ulkokuori.
Joskus toivon, että osaisin ottaa silmilläni kuvia kuten Polaroidkamera, tulostaa ne ja ripustaa ne seinälle. Kertoa, millaisena minä maailman näen. Joku, joka on saaristossa siinä erittäin hyvä, on Janne Gröning. Janne onnistuu ikuistamaan nämä hauraat, epätavalliset ja unohdetut muodot ja tarinat saaristosta. Teimme yhdessä töitä keväällä ja yhteistyö antoi uusia näkökulmia ja vaihtoehtoja siihen, miten jokainen näkee ja kokee sen hienon ympäristön, missä me elämme.
Olen maalannut useita erilaisia maalaussarjoja. Maalaan useimmin muotokuvia, koska minusta on hauskaa luoda kasvojen ilmeitä ja maalata käsiä. Käsissä on niin paljon yksityiskohtia ja lisäksi niillä voi tehdä niin paljon hyvää ja pahaa, mutta se mikä on niin kiinnostavaa, on se, että valinta on meidän, mitä me niillä sitten teemme!
Koronan aikana olen maalannut paljon kukkia. Ideana on tuoda luonto ja kevät ateljeeseeni, koska en ole saanut mennä ulos ja kokea niitä fyysisesti. Luonnosta tuli kutsumus sille luonnolliselle ja turvalliselle, mitä meillä on saaristossamme! Monet ovat päättäneet ripustaa ne seinälleen viestinä siitä, että kukoistamme kohti jotakin uutta, yhdessä.
Sandra Wallin/Sandy Bee
Taiteilija ja tatuoija, Pariisi-Parainen
Käännös: Timo Järvenpää
Kommentoi