Vuoden vaihtuessa useat meistä tekevät lupauksia alkavalle vuodelle.
Tipaton tammikuu, kuntosaliharjoittelun tai lenkkeilyn aloittaminen, karkkilakko. Toteutatko lupauksiasi edelleen, kun on kuukausi kulunut uutta ja parempaa vuotta?
Tavanomaisia uuden vuoden lupauksia isompi asia on tehdä päätös elämäntaparemontista. Näin ison muutoksen äärellä kannattaa pysähtyä miettimään omaa elämäntilannetta. Mihin asiaan haluan muutoksen? Mikä on ajanut minut tilanteeseen, josta haluan oppia pois? Mitä muutoksia minun pitää tehdä edistyäkseni? Mistä minun on luovuttava?
Elämäntaparemontissa on kysymys pitkäjänteisestä ja pysyvästä muutoksesta. Näkemykseni mukaan suurin haaste on päästä eroon vanhoista tavoista. Repsahduksen jälkeen on helppo luovuttaa.
Jos kaupassa ostoskoriin eksyy karkkipussi, ystävän syntymäpäivillä ottaa pari palaa liikaa kakkua tai salitreeni jää muutamana päivänä väliin niin ei kuitenkaan kannata heittää hukkaan koko projektia. Muutosprojekti harvoin on tasainen vaan matkalla on nousuja ja laskuja, onnistumisia ja epäonnistumisia.
Valintojen tekeminen on elämäntaparemontissa keskeinen asia. Leffailtana voi dipata kasviksia sipsien sijaan. Lauantai-illan saunajuomaksi voi valita alkoholittoman oluen. Työasiat voi jättää tietoisesti sivuun silloin, kun ei ole niiden aika. Oikeiden valintojen tekeminen voi olla hyvin vaikeaa, jos elämä on pelkkää kiirettä. Onko kiire todellinen vai vain tunne? Onko kalenteriin mahdollista raivata tilaa?
Aina elämäntilanne ei anna mahdollisuutta tehdä isoja muutoksia omassa elämässä. Opiskelu, vuorotyö, ruuhkavuodet tai yksinhuoltajuus voivat olla syitä sille, että haluttua elämäntaparemonttia ei pysty aloittamaan halutulla aikataululla. Näissä tilanteissa olisi tärkeä, ettei koe huonoa omaatuntoa.
Mahdollisuuksia tulee myöhemmin. Vai voisinko tehdä muutoksia pienin askelin? Jokainen päivä antaa uuden mahdollisuuden.
Milla Jakobsson
Viittä vaille viisikymppinen hyvinvointiaan pohtiva äiti
Kommentoi