PK:n pyynnöstä

Lähdetään viikonloppuna retkeilemään läheiseen kansallispuistoon. Pakataan mukaan tärkeimmät: Teltta, untuvamakuupussi, ilmatäytteinen ja eristävä makuualusta, retkikeitin, puukko, tulentekovälineet, hyttysmyrkyt, annospakattua retkeilyruokaa ja vettä. Sen lisäksi tarvitaan kartta, kompassi ja GPS-laite, jos käykin niin, että pääsee eksymään.

Mikä on tunnetuin valhe? Keisarin uudet vaatteet kenties? Onko Joulupukki ensimmäinen, johon saa tutustua, vai kannammeko mukanamme valkoista valhetta olinpaikastamme, kun tulimme liian myöhään kotiin nuoruuden seikkailuista? Saamelaisilla on monta sanaa lumelle. Valheelle tulee myös

Kun olin pieni, asuimme Atussa Paraisten osuuskaupan yläkerrassa. Meitä oli äiti, isä ja minä. Joskus kävi niin, että veljeni tuli käymään, hän oli jo (melkein) aikuinen ja opiskeli ÅA:ssa. Hän antoi minulle kerran kuulakärkikynän. Se

Monikulttuurisen yhteiskunnan pitäisi olla hyödyllinen ja opettavainen meille kaikille. Miksi asiat menevät niin väärin, kun eri uskonnot ilmaistaan eri tavoin. Tässä kolumnissa puhun islamista ja erityisesti pukeutumiskoodista, jota he ovat valinneet noudattaa. Aion puhua ”hijabista”,

Pariisissa, kun muutat ympäri kaupunkia, et vain vaihda asuntoa ja totu sen ominaisuuksiin ja puutteisiin, vaan tavallaan menet naimisiin sen kaupunginosan kanssa, jossa asut. Mikään kaupunginosa ei ole samanlainen. Siellä missä asun juuri nyt, aivan

Tänään Dracula saa ensi-iltansa Turun ruotsalaisessa teatterissa; kotiteatterissani. Tänä esitysvuonna olen poissa töistä, mutta olen silti hyvin tietoinen ensi-illan päivämäärästä, ja elokuun alusta lähtien olen mielessäni seurannut kollegoideni tekemisiä. Työrytmi on tuttu, ja tiedän, milloin

Ennen, sen aikana ja opiskelujeni jälkeen minulta on kysytty mitä suunnitelmia minulla on seuraavalle syksylle. Aluksi ajatus välivuodesta pelotti, myöhemmin pelotti ajatus opiskelujen jatkamisesta. Veivasin asiaa edestakaisin ja päädyin loppujen lopuksi välivuoteen. Sen jälkeen valmistuin

Yleisurheilun EM-kisoja katsellessa tuli mieleen omat kokemukset penkkiurheilusta yleisurheilun parissa. Ensimmäinen muistoni on, kun Salon urheilukentällä olin katsomassa Eeles Landströmin ja Pentti Nikulan seiväshyppyä. Se lienee ollut jossain terässeipään ja ensimmäisten lasikuituseipäiden aikakautena. Landströmin huippukausi

Miten, koska ja miksi tervehdimme toisiamme, on jo pitkään ollut aihe, joka on saanut minut käymistilaan. Toistensa tervehtiminen on ollut useamman tuhannen vuoden ajan tapa osoittaa, että olet tulossa rauhanomaisin aikein tai että kuulut samaan